Ruplan keinotekoinen vahvuus paljastaa Venäjän talouden todellisen tilan – 5 syytä miksi rupla ei ole niin vahva kuin näyttää

Kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa vuonna 2022, seuraukset heijastuivat nopeasti maan talouteen. Pakotteet kiristyivät ulkoa päin, ja sisäinen talouspoliittinen ohjaus vahvistui. Varsinkin Venäjän valuutta, rupla, on saanut aivan uuden, poikkeuksellisen roolin maan talousjärjestelmässä.

Rupla näyttää vahvalta – mutta ei kestä tarkempaa tarkastelua

Vuoden 2024 alussa ruplan kurssi dollarin suhteen vahvistui hetkellisesti alle 80 ruplaan per dollari. Moni tulkitsi tämän merkkinä talouden vakaudesta, mutta todellisuudessa kyse on tiukasta ohjauksesta, ei markkinavoimien luottamuksesta.

Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Heli Simola summaa, että tämä ei ole normaalia valuuttakehitystä. Ruplan vahvistumisen taustalla ovat:

• Erittäin korkea ohjauskorko
• Vientitulojen pakollinen muuttaminen rupliksi – jopa 99 % osuudella
• Valuuttakaupan tiukka säännöstely

Vaikka tämä saa ruplan näyttämään vahvalta, todellinen arvo ei perustu kysyntään tai vakauteen, vaan valtion pakottaviin toimiin.

Sotatalouden väline

Kremlille vahva rupla on hyödyllinen työkalu. Se:

• Helpottaa kriittisten tuontituotteiden hankintaa
• Hillitä inflaatiota kotimarkkinoilla

Kuitenkin tällä on myös nurja puolensa. Vahva valuutta heikentää öljystä ja kaasusta saatavia tuloja, koska ne myydään dollareissa. Kun tulot käännetään rupliksi, heikompi dollarin kurssi tuo vähemmän rahaa valtion kassaan.

Vuonna 2024 Kremlin oli pakko laskea öljyn hintaennustetta noin 17 prosentilla. Budjetin alijäämä uhkaa kasvaa vakavaksi, ja vaikka vararahastoja käytetään, niidenkin rajat alkavat tulla vastaan.

Mihin varat valuvat?

Venäjän Kansallinen hyvinvointirahasto, valtion ”sateenvarjo”, on kutistunut nopeasti sodan aikana. Nykyisin sen likvidit varat ovat enää alle kolmasosa aiemmasta.

Lisäksi:

• Valuuttavaranto on laskenut rajusti
• Keskuspankin kultavarannot ovat sulaneet 400 tonnista noin 140 tonniin

Talouden nykyinen kasvu perustuu viimeisten vapaiden resurssien hyödyntämiseen, eikä sitä ole mahdollista ylläpitää pitkällä aikavälillä.

Ruplan kontrolloitu heikkeneminen?

Toukokuussa 2024 Venäjän keskuspankki ennusti, että ruplan keskimääräinen kurssi olisi loppuvuonna 91,5 ruplaa per dollari. Vuosiksi 2025–2027 ennuste siirtyy kohti 105:n ruplan tasoa. Tämä kertoo, että ruplan aiempaa ”vahvuutta” ei enää tavoitella.

Taustalähteiden mukaan Kreml pitääkin nyt sadan ruplan kurssia täysin hyväksyttävänä. Tämä osoittaa, että jopa hallinto itse alkaa hyväksyä ruplan asteittaisen heikkenemisen.

Tiivistetty tilannekuva

Ruplan arvo ei heijasta taloudellista vakautta vaan kireää kontrollia, ylikorkoja ja hupenevia säästöpusseja. Vaikka tilanne näyttää hallitulta – se ei ole kestävällä pohjalla.

5 syytä miksi ruplan ”vahvuus” ei tarkoita vakaata taloutta

1. Kurssi määräytyy valtion sääntelystä, ei vapaiden markkinoiden ehdoilla.
2. Sotakustannukset kasvattavat budjettivajetta – ja viennin tulot heikkenevät vahvan ruplan myötä.
3. Valtio keventää nopeasti reservirahastojaan ja kultavarojaan.
4. Ulkomaan kauppa ruplissa on lisääntynyt pakon, ei kilpailukyvyn vuoksi.
5. Talous on yhä hyvin riippuvainen öljystä ja kaasusta – perusta ei riitä pitkäaikaiseen vakauttamiseen.

Sijoittajille ja energiamarkkinoiden seuraajille tämä tarkoittaa, että huomion kannattaa siirtyä pois ruplan hetkellisistä nousuista. Todellinen kysymys on: Milloin rupla lopullisesti notkahtaa – ja mitä sitten tapahtuu?