6 heinä 2025, su

Roskalainojen buumi 2025: Miksi sijoittajat syleilevät riskiä ja mitä se kertoo taloudesta

Kesäkuussa 2025 Euroopan rahoitusmarkkinoilla nähtiin historiallinen ilmiö: liikkeelle laskettiin ennätysmäärä niin kutsuttuja roskalainoja. Kyse ei ole sattumasta tai ohimenevästä trendistä, vaan merkittävästä muutoksesta sijoittajien käyttäytymisessä ja talouden suunnassa. Miksi korkean riskin lainat houkuttelevat nyt yhä useampia – ja mitä se kertoo talouden tilasta?

Mitä roskalainat oikeastaan ovat?

Roskalainat eli high yield -velkakirjat ovat yritysten liikkeeseen laskemia lainoja, joilla ei ole investointiluokitusta luottoluokittajien (kuten Moody’s tai S&P) asteikoilla. Käytännössä se tarkoittaa luokitusta alle BBB–. Tällaiset velkakirjat kertovat joko korkeasta velkaantumisesta, epävakaasta liiketoimintaympäristöstä tai muusta epävarmuudesta tulevaisuudessa.

Kompensaationa riskeistä roskalainat tarjoavat korkeampaa korkoa – ja juuri tämä houkuttelee sijoittajia, jotka etsivät tuottoa matalakorkoisessa ympäristössä.

Mitä ihmettä markkinoilla tapahtuu?

Roskalainojen buumille kesällä 2025 löytyy useita selityksiä:

  1. Korot laskivat – ja sijoittajat aktivoituivat: Euroopan keskuspankin ohjauskoron lasku on tehnyt turvallisista sijoituksista vähemmän houkuttelevia. High yield -lainojen suhteellinen tuotto näyttää nyt entistä paremmalta.
  2. Pankit kiristävät lainaehtoja: Yritykset, erityisesti pk-sektorilla, kohtaavat vaikeuksia pankkirahoituksen saamisessa. Tällöin markkinapohjainen rahoitus – vaikkakin kallis – voi olla ainoa vaihtoehto.
  3. Maailmanpolitiikka ja osakemarkkinoiden heilunta: Epävarmuudet, kuten USA:n vaalit ja globaalin kasvun hidastuminen, saavat sijoittajat hajauttamaan salkkujaan korkomarkkinoille – huolimatta roskalainojen riskeistä.

Mihin sijoittajan kannattaa kiinnittää huomiota?

Roskalainalle sijoittaminen ei sovi kaikille. Tärkeimmät riskit ja haasteet on syytä ymmärtää:

  • Luottoriski: Yrityksen maksukyky voi heikentyä nopeasti – etenkin heikossa taloustilanteessa.
  • Likviditeetti: Kaikille roskalainoille ei ole aktiivista jälkimarkkinaa. Myynti voi olla vaikeaa tai tapahtua tappiolla.
  • Korkoherkkyys: Pitkäaikaiset lainat ovat alttiita korkotason muutoksille, mikä vaikuttaa niiden arvoon.

Entä suomalaiset sijoittajat?

Perinteisesti suomalaiset yksityissijoittajat ovat suosineet osakkeita ja rahastoja, mutta nyt korkotuotteet – myös high yield -rahastot ja ETF:t – kiinnostavat yhä enemmän.

Kuitenkin jokaisen tulisi tarkastella:

  • Mitkä yritykset ovat rahaston taustalla?
  • Miltä toimialoilta tuotto oikein syntyy?
  • Onko hajautus riittävä?

Mitä roskalainojen buumi kertoo taloudestamme?

Kokonaisuudessaan markkinoilla nähdään murros:

  • Yrityksillä on rahoitustarpeita – ja ne hakevat pääomaa uusista lähteistä.
  • Sijoittajat ovat valmiita ottamaan enemmän riskiä saadakseen tuottoa.
  • Keskuspankkien toimet heiluttavat markkinoiden dynamiikkaa laaja-alaisesti.

Kyse ei ole vielä kriisistä, mutta muutos on käynnissä. Se tarkoittaa, että sijoittajan tärkein työkalu on tieto. On ymmärrettävä, mihin sijoittaa – ja miksi.

Viisi asiaa, jotka kannattaa muistaa high yield -lainabuumista:

  1. Tällaista roskalainojen määrää ei ole Euroopassa aiemmin nähty yhdelläkään kuukaudella.
  2. Sijoittajat tavoittelevat korkeampia tuottoja – kovemmalla riskillä.
  3. Pankkirahoitus ei ole enää saatavilla kaikille – yritykset etsivät vaihtoehtoja.
  4. Riskit ovat todellisia: luottotappiot, heikko likviditeetti ja korkojen heilunta voivat iskeä nopeasti.
  5. Jokaisen on arvioitava itse: ymmärränkö, mihin sijoitan?

Jos etsit vaihtoehtoja hajautukseen tai etsit uusia sijoituskohteita, high yield -lainat voivat olla harkitsemisen arvoisia – mutta vain tietoisena riskeistä.

Tuotto ei ole koskaan ilman hintaa. Mitä korkeampi se on, sitä tärkeämpää on ymmärtää, mistä se syntyy.