By Alex Kinnunen 
Kun entinen Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki puhuu, yleensä kannattaa kuunnella. Tällä kertaa hänen huomionsa kohdistuu hieman yllättävältä kuulostavaan mittariin: henkilöstöpalvelualaan. Mutta juuri se paljastaa nyt, kuinka syvässä montussa Suomen talous todellisuudessa on – ja miksi tavallisten kotitalouksien kannattaa huolestua.
Syöksy, joka näkyy luvuissa
Kauppalehden haastattelun mukaan henkilöstöalan tilanne on synkentynyt selvästi kesän mittaan. Heinäkuussa alan oma suhdanneluku putosi tasolle –69 (kesäkuussa –61). Rekrytointipalveluiden liikevaihto laski keväällä yli viidenneksen edellisvuoteen verrattuna, ja koko vuoden 2025 liikevaihto on supistumassa vähintään kymmenesosan.
Romahdus näkyy etenkin vuokratyövoiman kysynnässä. Teollisuus, rakentaminen, kauppa ja ravintolat – alat, joissa vuokratyön tarve on perinteisesti suuri – ovat pysähtyneet lähes seinään. Tämä ei ole hyvä merkki, sillä juuri nämä sektorit kertovat usein ensimmäisenä, onko talous kääntymässä ylös vai syvemmälle alas.
Avoimet työpaikat? Niitä oli vuoden toisella neljänneksellä lähes 40 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Miksi tällä on väliä?
Henkilöstöpalvelut reagoivat talouden muutoksiin kuin herkkä seismografi. Kun yritykset alkavat palkata, se on ensimmäinen merkki piristymisestä. Kun palkkaus pysähtyy, talouden toipuminen siirtyy kauemmas horisonttiin.
Rakentamisen ja teollisuuden alamäki kertoo heikoista investoinneista ja viennistä. Kaupan sekä ravintola-alan ongelmat taas heijastavat kuluttajien varovaisuutta. Yhdessä nämä muodostavat varoitusmerkin: Suomessa ei olla vielä lähelläkään kestävää kasvua, vaikka viranomaispuheissa vilahtelisi “varovaista elpymistä.”
Kuoppamäki painottaa, että todellinen käänne näkyy vasta, kun työnantajat alkavat taas etsiä uusia tekijöitä.
Kotitaloudet puristuksessa
Tilanne ei jää vain talousnumeeroksi – sen vaikutukset ulottuvat olohuoneisiin ja pankkitileille. Kun työttömyys venyy, säästöt hupenevat ja velkakuorma kasvaa. Tämä uhkaa erityisesti asuntovelallisia, jotka jo ennestään kamppailevat korkeiden korkojen kanssa.
Epävarmat työmarkkinat jarruttavat asuntokauppaa: ensiasunnon ostajat lykkäävät päätöksiä, sijoittajat vetäytyvät ja markkinoille jää tyhjä tila. Samalla kuluttajien luottamus pysyy matalana, mikä pitää yritysten investoinnit jäissä.
Ilmarisen tuore data kertoo samansuuntaista tarinaa: työntekijämäärät ovat vähentyneet useilla sektoreilla, majoitus- ja ravintola-alasta sote-palveluihin. Kyse ei siis ole yksittäisestä kolhusta, vaan laajemmasta heikkouden kierteen riskistä.
Mitä pitäisi tehdä?
Päätöksentekijöille viesti on selvä: työpaikkoja kannattaa luoda aloilla, joilla on kasvupotentiaalia. Keskeisiä suuntia ovat esimerkiksi:
- Vihreä siirtymä
- Digitaalinen talous
- Terveysala
Samalla pitäisi huolehtia, ettei työttömyys veny liian pitkäksi – se maksaa yhteiskunnalle moninkertaisesti.
Kotitalouksille resepti on käytännöllisempi mutta yhtä välttämätön:
- Pidä puskurirahasto kunnossa.
- Seuraa kassavirtaa ja velanhoitokykyä.
- Varaudu pitkittyneeseen epävarmuuteen.
Sijoittajille henkilöstöalan luvut ovat kuin varhainen signaali: kun rekrytoinnit käynnistyvät uudelleen, kevät talouteen on mahdollinen.
Iso kuva
Kuoppamäen analyysin ydin on yksinkertainen mutta painava: jos henkilöstöala jatkaa syöksyä, nopeaa kasvukäännettä ei ole näköpiirissä. Se toimii kuin kristallipallo, josta tuleva suhdanne on luettavissa – eikä kuva juuri nyt ole kaunis.
Muistilista:
- Henkilöstöpalveluiden liikevaihto sukelsi yli 20 % keväällä 2025.
- Avoimia työpaikkoja lähes 40 % vähemmän kuin vuotta aiemmin.
- Pitkittynyt työttömyys ja korkeat korot lisäävät kotitalouksien riskejä.
- Asuntomarkkinat pysyvät jäissä.
- Käänne näkyy vasta, kun yritykset taas palkkaavat.
Yksi asia on siis varma: henkilöstöalan kehitystä kannattaa seurata tarkasti. Se ei ole vain ekonomistien puuhaa, vaan asia, joka määrittää suomalaisten arkea, sijoittajien päätöksiä ja kotitalouksien turvaa vielä pitkään.