By Alex Kinnunen 
Mieti hetki: sinulla on taskussa 10 000 euroa ylimääräistä. Ei lainaa maksettavaksi juuri nyt, ei suuria hankintoja kulman takana. Mitä tekisit sillä? Jättäisitkö rahat makaamaan pankkitilille, vai uskaltaisitko laittaa ne töihin?
Tätä kysymystä pohti Talouselämän pyytämä kolmikko kokeneita sijoittajia. Heidän vastauksissaan ei ollut ehkä mitään vallankumouksellista – osakkeita, rahastoja, vähän ulkomaisia markkinoita – mutta taustalla pyöri yhteinen ajatus: rahan seisottaminen käyttämättömänä on melkein varma tapa hävitä. Inflaatio kun nakertaa säästöjä vuosi vuodelta.
Mutta mitä konkareiden opit tarkoittavat tavalliselle suomalaiselle, joka miettii sijoittamista ehkä ensimmäistä kertaa isommalla summalla?
Mitä konkarit suosittelivat?
Yksi heistä, Marja-Leena Haapanen, myönsi pitävänsä juuri osakemyyntien jälkeen kymppitonnin tilillä “polttelemassa”. Käytännössä siis valmiina seuraavaan liikkeeseen.
Yleisesti heidän katseensa kohdistui kolmeen suuntaan:
- Laatuyhtiöt – Suomessa ja maailmalla. Yritykset, joiden liiketoiminta kestää paremmin heilahtelut.
- ETF:t ja indeksirahastot. Niillä saa hajautusta ilman, että jokaista yritystä täytyy vahtia hermostuneena.
- Kansainväliset markkinat, erityisesti Yhdysvallat. Suomalaisten katse hakeutuu yhä useammin Atlantin taakse.
Lisäksi sijoittajat alleviivasivat kolmea perusasiaa: hajauttaminen, korkoa korolle -ilmiön hyödyntäminen sekä se klassinen neuvo – osta silloin, kun muut epäröivät.
Mitä tavallinen suomalainen voi oppia?
Kun tavallinen sijoittaja pohtii, mitä tekisi 10 000 eurolla vuonna 2025, tärkein kysymys ei ole “mihin rahastoihin?”, vaan “miltä oma tilanne näyttää?”.
- Onko sinulla puskurirahaa? Jos hätävarakassaa ei ole 2–6 kuukauden menoja varten, kymppitonnia ei ehkä kannata sitoa pitkäksi aikaa markkinoille.
- Mikä on aikataulu? Rahat, joita tarvitset parin vuoden päästä esimerkiksi asunnon ostoon, kannattaa pitää vähäriskisissä sijoituksissa. Pitkä horisontti taas suosii osakkeita.
- Osaatko hajauttaa? Kaiken laittaminen yhteen osakkeeseen on uhkapeliä. ETF:t ja indeksirahastot leviävät useamman kortin varaan.
- Muistatko verot? Suomessa sijoitusten voitoista menee 30–34 % veroina. Osakesäästötili tai sijoitusvakuutus voi auttaa lykkäämään veronmaksua.
Kolme erilaista sijoitussuunnitelmaa kymppitonnille
- Tasapainoisen varma malli
- 6 000 € maailmanlaajuiseen indeksirahastoon
- 2 000 € kotimaisiin osakkeisiin
- 2 000 € korkosijoituksiin
- Rohkealle riskinottajalle
- 8 000 € kasvualojen ETF:iin (teknologia, uusiutuva energia)
- 2 000 € sivuun valmiiksi mahdollisiin kurssilaskuihin
- Varovaiselle sijoittajalle
- 5 000 € lyhyen koron rahastoihin
- 3 000 € vakiintuneisiin osinkoyhtiöihin
- 2 000 € globaaliin indeksi-ETF:iin
Miltä suomalaisten sijoittaminen näyttää?
Noin 43 % suomalaisista omistaa osakkeita tai rahastoja suoraan. Kotitalouksien keskimääräinen nettovarallisuus pyörii noin 150 000 euron tienoilla, mutta mediaani on lähempänä 100 000 euroa. Tämä kertoo varallisuuden epätasaisesta jakaumasta: rikkaimmat 10 % hallitsevat yli puolet kansan finanssiomaisuudesta.
Se on karu luku, mutta myös muistutus: pitkäjänteisillä päätöksillä ja pienilläkin summilla voi ajan myötä kasvattaa varallisuutta.
Lopuksi – mitä kymppitonnilla kannattaa tehdä?
Yksiselitteistä vastausta ei ole. Mutta yhdestä asiasta konkarit ja asiantuntijat olivat yhtä mieltä: älä jätä rahojasi lojumaan tilille. Jo 2–3 % inflaatio syö ostovoimaa nopeammin kuin moni tajuaa.
Jos elämäntilanne sallii, tee suunnitelma. Mieti, kuinka paljon riskiä haluat ottaa ja mitä tavoitteita sinulla on – asunnon osto, eläkepäivien turva vai yksinkertaisesti säästöjen kasvattaminen. Sijoittaminen ei ole sprintti, vaan maraton. Ja mikä tärkeintä: älä katso pelkästään Helsingin pörssiä. Maailma on iso ja mahdollisuuksia täynnä.
Kolme muistilappua matkalle
- Raha menettää arvoaan, jos se seisoo tilillä.
- Tee selkeä suunnitelma, joka ottaa huomioon riskit ja tavoitteet.
- Hajauta rohkeasti – yksittäinen osake ei ole strategia, vaan uhkapeli.