By Alex Kinnunen Jos olet joskus asunut taloyhtiössä, tiedät, mistä puhutaan. Pyykkituvan käyttövuoroista väännetään viikkokaupalla, kosteusvaurioista saadaan aikaiseksi kuukausien kiista – ja jossain vaiheessa joku marssii lakimiehen juttusille. Mutta nämä riidat eivät ole pelkästään naapurusten hermojen pettämistä. Ne kertovat paljon syvempää tarinaa siitä, miten suomalaiset suhtautuvat omaisuuteen, vastuuseen ja yhteiseen päätöksentekoon.
Talouselämän Markkinaraati-ohjelmassa lokakuussa 2025 asiantuntijat kuvasivat taloyhtiöiden maailmaa ”meheväksi sopaksi” – ja totta se on. Kun yhteisöomaisuus ja yksilön sijoitusajattelu törmäävät, luvassa on helposti myrsky kahvihuoneessa.
Pienistä asioista paisuu suuria kysymyksiä
Useimmat riidat eivät sinänsä ala dramaattisesti. Kiinteistöliitto Uusimaan Mika Heikkilän ja Isännöintiliiton Mia Koro-Kanervan mukaan kyse on useimmiten pienistä arjen ärsykkeistä: melusta, tupakansavusta, lemmikeistä tai väärään aikaan käytetyistä yhteistiloista. Mutta näiden pienten kahinoiden taustalla kytee usein isompi kysymys – kuka maksaa, kuka hyötyy ja kumpi omistaa enemmän?
Eri osakkailla on erilainen suhde taloyhtiöönsä.
- Joillekin se on oma koti, toisille taas sijoituskohde.
- Varakkaalle korjauslaina on tapa kasvattaa asunnon arvoa, mutta velkaantuneelle nuorelle se voi merkitä painolastia vuosiksi eteenpäin.
- Kun asunnon arvo muodostaa valtaosan omasta varallisuudesta, jokainen hallituksen päätös kolahtaa suoraan kukkaroon.
Tilastokeskuksen mukaan suomalaisilla on jopa 62 prosenttia nettovarallisuudestaan kiinni asunnoissa. Se tarkoittaa, että jokaisen yhtiökokouksen äänestyksissä on pelissä muutakin kuin rapattua seinää – siellä tehdään henkilökohtaista varallisuuspolitiikkaa.
Kosteusvauriot ja eurot – missä kulkee vastuun raja?
Useimmiten oikeuteen päätyvät kiistat liittyvät kosteusvahinkoihin, kertoo lakimies Kirsi Ruutu. Näissä tapauksissa ei puhuta enää naapurisovusta vaan tuhansien eurojen erosta omaisuusarvossa.
Jos vika johtuu taloyhtiön rakenteista, vastuu kuuluu yhtiölle. Jos taas syyllinen löytyy asunnosta – esimerkiksi asukas, joka nukahtaa suihkuun – maksajan rooli voi vaihtua nopeasti. Rajanveto on vaikeaa, ja lopputulos tuntuu helposti epäreilulta.
Kyse ei siis ole pelkästä byrokratiasta vaan oikeudenmukaisuuden kokemuksesta. Kun päätetään, kuka maksaa ja miksi, ratkaistaan samalla kysymys: mitä yhteinen vastuu oikeastaan tarkoittaa?
Miksi riidat paisuvat?
Mika Heikkilän mukaan suurin ongelma on tiedon ja luottamuksen puute. Taloyhtiöissä päätetään kalliista asioista – vesivahinkokorjauksista, putkiremonteista, yhtiölainoista – mutta kaikki eivät ymmärrä, miten vastuut todella jakaantuvat.
Kun hallitus ei viesti avoimesti, eikä päätöksiä dokumentoida kunnolla, syntyy helposti epäluuloja. Toiset epäilevät, että heiltä salataan tietoa. Toiset kokevat, että varakkaammat osakkaat jyräävät omilla ehdoillaan, koska heillä on varaa palkata juristi. Lopputulos on kuin pienoisyhteiskunta, jossa näkyvät samat eriarvoisuuden piirteet kuin muuallakin.
Mitä taloyhtiö voi tehdä toisin?
Asiantuntijat ovat yksimielisiä: ennaltaehkäisy on paras lääke.
- Avoimuus – hallinnon pitää kertoa selkeästi, missä mennään talouden ja remonttien suhteen.
- Ymmärrettävä kieli – päätöksiä ei pidä piilottaa ammattijargonin taakse.
- Ulkoiset asiantuntijat – joskus ulkopuolinen näkemys voi estää turhan oikeustaistelun.
- Pitkäjänteinen ajattelu – päätöksiä tulisi tehdä koko kiinteistön arvon näkökulmasta, ei pelkästään hetken rahankiristyksen perusteella.
Kun hallinto toimii ammattimaisesti ja avoimesti, naapurit voivat keskittyä elämään rauhassa – ilman lakimiehen puhelinnumeroa nopeavalinnassa.
Taloyhtiöt ja varallisuus – Suomen hiljainen talouskone
Suomessa noin 80 prosenttia kotitalouksista omistaa asuntonsa, suoraan tai taloyhtiön kautta. Se tekee taloyhtiöistä paljon enemmän kuin hallintoyksiköitä – ne ovat maanlaajuinen varallisuuden hallintajärjestelmä.
Jos yhtiön hallinto toimii hyvin, kaikkien omistajien varallisuus pysyy turvassa. Jos se toimii huonosti, seuraukset voivat näkyä paitsi yksittäisten ihmisten säästöissä myös koko asuntomarkkinoiden luottamuksessa.
Viisi oivallusta suomalaisesta taloyhtiötodellisuudesta
- Riidat kertovat eriarvoisuuden ja epävarmuuden kasvusta.
- Asunto on useimmille elämän suurin varallisuuserä – siksi yhtiöpäätökset ovat isoja rahoituspäätöksiä.
- Oikeudelliset kiistat voivat keikahtaa kymmenientuhansien eurojen kysymykseksi.
- Avoin, ammattimaisesti johdettu hallinto on paras vakuutus konflikteja vastaan.
- Taloyhtiöt ovat enemmän kuin kiinteistönhoitoa – ne ovat yhteistä vaurautta koskevaa yhteispeliä.
Lopuksi
Taloyhtiöiden riidat voivat näyttää pieniltä: meluvalitus, vesivahinko, väärä parvekeratkaisu. Mutta pinnan alla ne kertovat jotakin olennaista suomalaisesta yhteiskunnasta – siitä, miten yhteisö ja yksilö elävät saman katon alla ja miten raha, vastuu ja oikeudenmukaisuus kietoutuvat arjen päätöksiin.
Kun koti on suomalaisen suurin sijoitus, myös se, miten taloyhtiöitä johdetaan, muuttuu yhteiskunnalliseksi kysymykseksi. Yhteinen omaisuus on lopulta yhteinen kohtalo – ja sen hoitaminen vaatii enemmän kuin sääntöjä ja kokouspöytäkirjoja. Se vaatii ymmärrystä, keskustelua ja hitusen naapuriystävällisyyttä.