By Alex Kinnunen 
Kesällä 2024 yksi eläin nousi yllättäen suomalaisten huulille: jokihelmisimpukka, tuttavallisemmin raakku. Tämän pienen mutta tärkeän simpukan elämä sai mittavaa huomiota, kun Hukkajoella tapahtunut metsäkonevahinko johti tuhansien suojeltujen yksilöiden tuhoutumiseen. Tapaus sai aikaan paitsi yleisön suuttumuksen, myös konkreettisia seurauksia: Stora Enso ilmoitti investoivansa 1,1 miljoonaa euroa simpukoiden suojelemiseksi.
Mikä raakku oikeastaan on?
Raakku on yksi Suomen uhanalaisimmista eläinlajeista. Tämä vaatimattoman näköinen simpukka voi elää jopa sata vuotta ja toimii luonnon omana vedenpuhdistimena. Se tarvitsee elinympäristökseen puhtaita, kylmiä ja virtaavia vesiä, minkä vuoksi sen esiintyminen kertoo paljon vesistön tilasta.
Raakku on myös suojeltu laji. Lain mukaan se kuuluu erityisesti suojeltaviin, ja viranomaisten määrittelemä ”arvo” simpukkaa kohden on peräti 1495 euroa. Summa kertoo lajin arvosta luonnolle – sekä yhteiskunnalle taloudellisessakin mielessä.
Stora Enson toimet: mitä miljoonalla saa?
Stora Enson uusi suunta sisältää kunnianhimoisen suojeluhankkeen, joka jatkuu vuoteen 2030 saakka. Hanke toteutetaan yhteistyössä Metsähallituksen kanssa, ja siinä keskitytään seuraaviin toimiin:
- Raakun elinpaikkojen tarkempi kartoitus
- Virtavesien kunnostaminen lisääntymis- ja elinympäristöiksi
- Uusien seurantajärjestelmien kehittäminen tiedon jakamiseksi viranomaisille ja tutkijoille
- Ympäristökoulutusten lisääminen Stora Enson työntekijöille
Hankkeen käytännön toteutuksesta vastaa Metsähallituksen luontopalvelut, joka seuraa vuosittain suojelun edistymistä ja keskittyy toimenpiteisiin aluekohtaisesti.
Onko kyse vastuusta vai imagon suojelusta?
Vaikka hanke vaikuttaa kunnianhimoiselta, on taustalla myös mainehaittojen torjuntaa. Hukkajoen tapaus oli julkinen ja kansainvälisesti noteerattu ympäristökatastrofi. Yritysvastuusta vastaava johtaja Tuomas Tiilikainen myöntääkin, ettei kyse ole yksinomaan hyvästä tahdosta:
”Tällaiset hankkeet eivät ole vain hyvän mielen projekteja – niillä voi olla paljon painoa myös liiketoiminnan näkökulmasta.”
Yhteistyö viranomaisten kanssa voi sujuvoittaa tulevaisuuden lupaprosesseja ja ehkäistä yllättäviä kustannuksia. Toisin sanoen kyse voi olla myös ennakoivasta riskinhallinnasta – eikä pelkästään luonnonsuojelusta.
Raakku – pieni mutta voimakas symboli
Raakun tarina on kasvanut symboliksi siitä, kuinka haavoittuva luonto on – ja miten nopeasti ihminen voi sen tasapainoa horjuttaa. Samalla se osoittaa, että myös suuryrityksillä on mahdollisuus reagoida ja kantaa vastuunsa.
Miljoonahanke on vasta alku. Todellinen muutos mitataan siinä, näkyykö raakku vielä vuosikymmenien päästä Suomen puroissa. Se on kysymys, johon vastaus löytyy kentältä – ei kokoushuoneista.
Yksi asia on kuitenkin varma: ihmiset kuuntelevat nyt raakun hiljaista ääntä tarkemmin kuin ehkä koskaan ennen. Ja sillä voi olla suurempi merkitys Suomen luonnolle ja yritystoiminnalle kuin osaamme vielä kuvitella.