By Alex Kinnunen Kun suomalainen peliyhtiö Rovio ilmoitti irtisanovansa tai lomauttavansa 36 työntekijää, tieto levisi vauhdilla niin Suomessa kuin maailmallakin. Syy löytyy ennen kaikkea Angry Birds Dream Blastin vaisusta menestyksestä – ja isommasta rakennemuutoksesta, joka alkoi, kun japanilainen pelijätti Sega osti Rovion noin 700 miljoonalla eurolla vuonna 2023.
Tapaus on kuin mikroskooppi: se paljastaa, kuinka herkästi peliala elää ja hengittää globaalien markkinoiden tahtiin. Työpaikat, investoinnit ja tulevaisuuden suunnat voivat kääntyä hetkessä pelin menestyksen tai yritysoston mukana.
Yksi peli voi muuttaa kaiken
Peliala on armoton. Yksi hitti voi nostaa yrityksen maailmanmaineeseen, mutta yksikin epäonnistuminen voi heijastua suoraan henkilöstöön ja projekteihin. Angry Birds Dream Blast ei yltänyt sille asetettuihin odotuksiin, ja seuraukset näkyvät nyt Rovion sisällä.
Tämä ei ole poikkeus. Kilpailu on kansainvälisesti kovaa ja vaatii suuria panostuksia: mainosbudjetteja, analytiikkaa ja jatkuvaa tuotekehitystä. Vaikka Rovio on vuosien varrella pyrkinyt monipuolistamaan pelivalikoimaansa, sen brändi – ja iso osa liikevaihtoa – lepää edelleen Angry Birds -universumin varassa.
Samaan aikaan pelimaailma itsessään on jatkuvassa liikkeessä:
- Pelaajat siirtyvät alustoilta toisille.
- Mainostuloihin rakentuneet bisnesmallit joutuvat koetukselle.
- Euroopan palkka- ja tuotantokustannukset nousevat.
- Yritysostot, kuten Segan ja Rovion yhdistyminen, tuovat mukanaan uusia päätöksentekorakenteita – ja usein päätöksiä tehdään muualla kuin Suomessa.
Mitä tämä tarkoittaa Suomen pelialalle?
Irtisanottujen määrä – 36 henkilöä – on pieni verrattuna koko Suomen pelialan noin 4 000–5 000 työntekijään (arvio Neogames Finlandilta vuodelta 2024). Silti tapaus tuntuu symbolisesti painavalta. Se muistuttaa, että jopa tunnettu ja menestynyt studio voi joutua sopeutumaan emoyhtiön globaaleihin strategioihin.
Tilannetta voi katsoa kahdesta kulmasta:
- Johto ja päätöksenteko siirtyvät ulkomaille. Rovion toimitusjohtaja Alexandre Pelletier-Normand on viettämässä aiempaa enemmän aikaa Lontoossa Segan Euroopan konttorilla. Tämä kertoo muutoksesta – ja voi samalla heikentää Suomen asemaa konsernin ytimessä.
- Alan vetovoima nuorille tekijöille. Peliala on yhä inspiroiva ja luova työpaikka, mutta epävarmuus voi saada nuoret osaajat miettimään, onko ura juuri tällä alalla yhtä houkutteleva kuin ennen.
Sega-kauppa: rahaa tuli maahan, mutta jääkö arvo tänne?
Sega maksoi Roviosta noin 700 miljoonaa euroa – kauppa, joka toi monille suomalaisille osakkeenomistajille huomattavan tuoton. Verottajakin hyötyi, kun myyntivoitot kirjattiin pääomatuloiksi Suomeen. Mutta tämä oli kertaluonteinen piristysruiske: todellinen kysymys on, jäävätkö pelialan tulevat ideat ja innovaatiot tänne vai valuvatko ne konsernin mukana ulkomaille.
Tässä näkyy myös luovan työn ristiriita. Suomalaisten kehittämä osaaminen ja mielikuvitus muuttuivat käytännössä osakekaupan myötä taloudelliseksi pääomaksi. Se on menestystarina, mutta samalla muistutus siitä, kuinka nopeaa ja globaalia peliä ala on.
Mitä sijoittajat ja tekijät voivat tästä oppia?
1. Hajauta riskisi.
Olitpa yritys tai yksityissijoittaja, yhden tuotteen varaan ei kannata jäädä. Peliala elää trendeistä, ja vain monipuolisella portfoliolla voi suojautua isommilta heilahduksilta.
2. Suuret riskit – suuret mahdollisuudet.
Angry Birds oli aikansa ilmiö, joka toi Roviolle valtavan arvon. Mutta sama menestys loi myös suuria odotuksia tuleville peleille. Pelibisneksessä tämä on arkea: menestys on syklistä, eikä kukaan voi luvata uutta hittiä seuraavalla kierroksella.
3. Työntekijöille tärkein pääoma on oma osaaminen.
Peliala muuttuu jatkuvasti. Se, joka osaa päivittää taitonsa ja hypätä uusiin projekteihin, pysyy pinnalla – riippumatta siitä, missä maassa yrityksen pääkonttori sijaitsee.
Katse eteenpäin – mihin suuntaan suomalainen peliala kulkee?
Rovion irtisanomiset eivät merkitse kriisiä, vaan murrosta. Ala on siirtymässä vaiheeseen, jossa suomalaiset studiot toimivat yhä useammin osana kansainvälisiä konserneja. Tämä tuo mukanaan vakautta ja rahoitusvoimaa, mutta samalla osa päätöksenteosta ja taloudellisesta hyödystä siirtyy rajojen ulkopuolelle.
Muutama keskeinen huomio:
- Roviolla tehdyt irtisanomiset kertovat ennen kaikkea Segan integraatiosta ja yksittäisen pelin menestyspaineista – eivät koko alan ongelmista.
- Suomen peliteollisuuden pitkäjänteinen vahvuus on edelleen osaamisessa, koulutuksessa ja yhteisöllisyydessä.
- Kun isot peliyhtiöt siirtyvät ulkomaiseen omistukseen, tarvitaan uusia kotimaisia startupeja ja riskirahoitusta, jotta alan kasvu ja arvonlisä pysyvät Suomessa.
Peliala on yhä yksi Suomen luovimman viennin tukijaloista. Sen tulevaisuus ei lepää vain seuraavan hittipelin varassa, vaan siinä, kuinka viisaasti Suomi onnistuu yhdistämään kansainvälistymisen, osaamisen ja rohkeat uudet ideat.