Sijoittamisesta tuli uusi kansanharrastus Suomessa – näin sijoitusbuumi muuttaa suomalaisten varallisuutta ja ajattelutapaa

Viime vuosina Suomessa on hiljalleen käynnistynyt vallankumous – ei kaduilla eikä politiikassa, vaan pankkitileillä. Siinä missä ennen vain harvat puhuivat sijoittamisesta, nyt se on jo arkipäiväinen aihe kahvipöydissä ja illanvietoissa. Talouselämän kolumnisti Mikko Metsämäki tiivisti ilmiön osuvasti: “Moni on myynyt suksensa ostaakseen osakkeita.” Hauska heitto, mutta yhtä lailla totta. Mikä siis selittää tämän sijoitusinnostuksen, ja mitä se kertoo suomalaisten varallisuudesta?

Kun sijoittamisesta tuli uusi kansanharrastus

Vuonna 2024 noin 2,2 miljoonaa suomalaista omisti pörssiosakkeita tai rahastoja. Vielä kymmenen vuotta aiemmin luku oli vain noin miljoona. Kasvu on ollut erityisen vauhdikasta nuorten ja naisten keskuudessa – ryhmissä, joissa sijoittaminen ei aiemmin ollut osa arkea.

Taustalta löytyy monta syytä. Matala korkotaso ja inflaatio ovat kuihduttaneet talletustilien tuotot olemattomiin. Sosiaalinen media on puolestaan tehnyt sijoittamisesta näkyvää, jopa trendikästä: TikTokista ja Facebook-ryhmistä löytyy tuhansia innokkaita “sohvasijoittajia”. Ja kun kaupankäyntialustat ovat muuttuneet digitaalisiksi ja edullisiksi, on osakkeiden ostaminen nykyään yhtä helppoa kuin verkkoshoppailu.

Pandemia oli monille käännekohta. Kun kulutus väheni ja säästöjä kertyi, moni päätti kokeilla sijoittamista – ja moni jäi koukkuun. Nyt, vuonna 2025, sijoittamisesta on tullut pysyvä osa suomalaisten vaurastumisen keinoja.

Mitä tämä tarkoittaa Suomen varallisuudelle?

Sijoittamisessa on kuitenkin myös toinen puoli. Tilastokeskuksen vuoden 2022 tutkimuksen mukaan suomalaisten kotitalouksien varallisuus on kasvanut, mutta samalla varallisuuserot ovat leventyneet. Ylin kymmenys omistaa edelleen yli puolet koko maan rahoitusvarallisuudesta. Alin puolikas omistaa vain noin viisi prosenttia.

Toisin sanoen – sijoittamisen yleistyminen ei ole vielä tehnyt Suomesta sijoittamisen tasa-arvomaata. Ne, joilla oli varaa sijoittaa ennenkin, hyötyvät eniten myös jatkossa. Korkoa korolle -ilmiö kasvattaa etumatkaa, kun taas ne, jotka elävät kädestä suuhun, jäävät pörssijuhlien ulkopuolelle.

Siksi asiantuntijat painottavat talouskasvatuksen merkitystä. Jotta sijoittamisesta tulisi todella “kansanlaji”, tarvitaan tietoa, rohkaisua ja helppoja väyliä aloittamiseen – ei vain suksien myymistä, vaan myös ymmärrystä siitä, mitä niillä osakkeilla oikeastaan tekee.

Sijoittaminen on kuin hiihtämistä: kärsivällisyys palkitsee

Metsämäen vertausta ei kannata vähätellä. Sijoittaminen ja hiihtäminen ovat yllättävän samankaltaisia: molemmat vaativat malttia, kestävyyttä ja kykyä jatkaa eteenpäin, vaikka keli olisi kehno. Sijoittaja kohtaa välillä mäkiä ja vastatuulta – mutta tärkeintä on jatkaa ladulla, ei luovuttaa ensimmäisten kaatumisten jälkeen.

Sitrankin tutkimus (2023) osoittaa, että sijoittaminen lisää tunnetta taloudellisesta hallinnasta ja turvallisuudesta. Kun ihminen oppii näkemään sijoittamisen pitkäjänteisenä taitona, eikä uhkapelinä, se voi lisätä myös mielenrauhaa.

Kun suksi lipsuu – karvaat opit kuumasta markkinasta

Moni innokas sijoittaja ehti huomata, että nousukausi ei jatku ikuisesti. Koronakevään jälkeen alkanut hype muutti pörssiä villiksi länneksi: riskejä ei aina ymmärretty, ja laskumarkkina yllätti monet. Silloin huomattiin, että sijoittaminen ei ole oikotie rikkauksiin, vaan laji, joka palkitsee kärsivälliset.

1. Aloita maltilla ja toista säännöllisesti. Älä panosta kaikkea kerralla.
2. Huolla “välineesi”. Tarkista kulut, verosuunnittelu ja sijoitussuunnitelmasi aika ajoin.
3. Katso pitkälle ladulle. Tuotot syntyvät vuosissa, eivät viikoissa.

Voiko sijoittaminen korvata hiihdon?

Todennäköisesti ei – eikä sen ehkä pidäkään. Molemmissa on oma tarkoituksensa. Hiihto pitää kehon kunnossa, sijoittaminen talouden. Ehkä paras ratkaisu onkin tehdä molempia: hiihtolenkki aamulla ja sijoitussatunnaistarkistus illalla.

Suomen kannalta terve yhdistelmä olisi se, että ihmiset sekä pitävät huolta fyysisestä kunnostaan että rakentavat pitkäjänteisesti taloudellista kestävyyttä. Molemmat tuovat turvaa, kumpikin omalla tavallaan.

Yhteenveto

Suomalaisten innostus sijoittamiseen ei ole pelkkä trendi – se on merkki syvemmästä ajattelutavan muutoksesta. Raha ei ole enää vain jotain, mitä säästetään pankkitilille, vaan väline, jota voi oppia käyttämään viisaasti. Silti on tärkeää, että tämän uuden “kansanharrastuksen” hedelmät ja taidot olisivat kaikkien saavutettavissa, ei vain etuoikeutettujen.

Jos sijoittaminen on uusi hiihto, niin menestyksen salaisuus on sama kuin laduilla: hyvä valmistautuminen, tasainen tahti ja usko siihen, että jokaisen mäen jälkeen tulee aina alamäki.

Viisi keskeistä havaintoa

1. Yli kolmannes suomalaisista sijoittaa – määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa.
2. Varallisuuserot kasvavat, sillä suurin hyöty menee niille, joilla on jo pääomaa.
3. Sijoittamisesta on tullut harrastus, joka herättää tunteita ja kilpailuhenkeä.
4. Hyvä sijoitusstrategia tuo turvaa ja rauhaa epävarman maailman keskellä.
5. Talouskasvatus on avain, jotta jokaisella suomalaisella on varaa sekä suksiin että osakkeisiin.