Sijoitustaidot peruskouluun jo nyt Suomalaiset kannattavat talousopetuksen varhaista aloitusta

Kuvittelepa yläkoulun kotitaloustunti. Pöydällä ei olekaan enää perinteistä voileipätarvikkeita, vaan pino oppimateriaaleja koroista, rahastoista ja sijoitussuunnitelmista. Jos suurin osa suomalaisista saisi päättää, tällaisista asioista puhuttaisiin luokkahuoneissa jo varhain.

Sijoittaminen ei ole enää vain pienen sisäpiirin peliä. Suomessa yli kaksi miljoonaa ihmistä sijoittaa jollakin tavalla – osakkeisiin, rahastoihin tai vaikkapa kiinteistöihin. Ja kun sijoittamisesta on tullut näin arkipäiväistä, moni kysyykin: eikö olisi aika opettaa nämä taidot myös koulussa?

Peruskouluun sijoitustaidot?

Tuoreen Pörssisäätiön teettämän kyselyn mukaan suomalaiset ovat tästä yllättävän yksimielisiä. Peräti 74 prosenttia vastaajista haluaa, että säästämisen ja sijoittamisen perusteet otettaisiin mukaan opetukseen jo peruskouluvaiheessa.

Missä vaiheessa koulu-uraa sitten olisi paras aika puhua sijoittamisesta?

Kyselyn mukaan lähes puolet – tarkalleen 49 prosenttia – katsoo, että yläkoulu on oikea kohta aloittaa taloustaidot. Neljännes kannattaa aloitusta jo alakoulussa, ja vain 7 prosenttia suhtautui ajatukseen penseästi ja oli sitä mieltä, ettei sijoittamista pitäisi opettaa kouluissa lainkaan.

Tällä hetkellä talousasioita kyllä käsitellään yhteiskuntaopin ja kotitalouden tunneilla, mutta sijoittaminen ei kuulu virallisiin opetussuunnitelman sisältöihin. Käytännössä se on usein opettajasta kiinni, nouseeko aihe esiin vai ei.

— Sijoittamisen tulisi olla ihan yhtä luonteva osa oppimista kuin lukeminen ja laskeminen, sanoo Pörssisäätiön toimitusjohtaja Sari Lounasmeri.

Sijoittaminen ei ole vain rahan tekemistä

Kyselyssä korostui, että sijoitusopetusta toivovat erityisesti:

• naiset
• toimihenkilöt
• asiantuntijat
• yrittäjät

Yksi syy tähän saattaa olla halu rakentaa tasavertaisempaa yhteiskuntaa, jossa talousosaaminen ei ole vain hyväosaisten etuoikeus. Kun jokaisella on perustieto siitä, miten raha toimii, paranevat merkittävästi myös mahdollisuudet hallita omaa elämäänsä.

Nykypäivänä sijoittaminen ei ole enää vain ekonomistien tai pörssihailujen kenttä. Helppokäyttöiset sijoitussovellukset ja digitalisaatio ovat tuoneet sijoittamisen arkipäiväksi. Lounasmeri vertaa sijoitusosaamista lukutaitoon – ilmiöön, jota ilman arjessa pärjääminen voi olla vaikeaa.

— Jokaisella nuorella tulisi olla mahdollisuus oppia, mitä sijoittaminen on, miten oma suunnitelma laaditaan ja millaisia kohteita on olemassa, Lounasmeri sanoo.

Mitä kouluissa voitaisiin opettaa?

Alkuun ei tarvitse pureutua monimutkaisiin johdannaisiin tai tekniseen analyysiin. Useimmille riittää, että opitaan:

• omaa budjetointia
• korkoa korolle -periaate
• osakkeen ja rahaston ero

Oppituntien ei tarvitse olla kuivia: digitaaliset oppimisalustat ja pelillisyys tarjoavat helposti lähestyttäviä ja innostavia tapoja käsitellä aihetta. Esimerkiksi nuorten kanssa voidaan luoda kuvitteellinen sijoitussalkku, seurata sen kehitystä ja pohtia, kuinka riskit vaikuttavat.

Samalla voidaan herättää keskustelua myös eettisestä sijoittamisesta – mihin haluan laittaa rahani ja mitä arvoja haluan tukea?

Taloustaidot turvaverkkona

Vahva talousosaaminen näkyy elämässä monin tavoin: valintojen mahdollisuutena, kyvykkyytenä säästää tai ymmärtämisenä, milloin ostaa ja milloin vuokrata.

Kotitaustalla on yhä suuri merkitys siihen, kuinka yksilö menestyy taloudellisesti. Kun ymmärtää rahaa, ymmärtää usein paremmin myös maailmaa – ja omaa paikkaansa siinä. Siksi yhä useampi ajattelee, että nämä asiat olisi hyvä oppia jo ennen kuin nuori kohtaa veroilmoituksia, pikavippejä tai asuntolainaneuvotteluja.

Sijoittaako Suomi osaamiseen?

Pörssisäätiön kysely piirtää selkeän kuvan: suomalaiset haluavat rahan ja sijoittamisen kuuluvan kouluopetukseen. Kyse ei ole enää henkilökohtaisesta edusta, vaan kansalaistaidosta.

Viisi tärkeintä poimintaa:

1. 74 % haluaa sijoittamisen opetusta jo peruskoulussa.
2. Yläkoulu koetaan sopivaksi aloittamisajankohdaksi.
3. Erityisesti naiset, asiantuntijat ja yrittäjät tukevat opetusta.
4. Sijoittaminen nähdään perustaitona – kuten lukeminen tai digiosaaminen.
5. Muutos vaatii suunniteltuja sisältöjä sekä opettajien koulutusta.

Mikäli aihe kiinnostaa enemmän, kannattaa tutustua esimerkiksi Pörssisäätiön ja Nuorten Osakesäästäjien materiaaleihin – moni niistä on vapaasti saatavilla.

Ehkä tulevaisuudessa kotitaloustunnilla ei pelkästään laiteta ruokaa, vaan rakennetaan omaa taloudellista tulevaisuutta.