By Alex Kinnunen 
Helsingin horisonttiin on jälleen piirtymässä uusia rakennuksia. Rakennusyhtiö YIT on allekirjoittanut sopimuksen kahden kerrostalon rakentamisesta pääkaupunkiin. Projektin kokonaisarvo on noin 8 miljoonaa euroa, ja sen tuloksena syntyy 39 uutta asuntoa. Rakentaminen alkaa elokuussa 2025, ja YIT vastaa sekä suunnittelusta että toteutuksesta niin sanotun kokonaisvastuu-urakan periaatteella.
Hankkeen tilaajana toimii Asumisoikeus Oy Helsingin Hirsipadontie 10. Tämä tarkoittaa käytännössä, että uudet kodit eivät ole myytäviä omistusasuntoja tai sijoittajille kohdennettuja vuokra-asuntoja, vaan ne toteutetaan asumisoikeusasuntoina. Yksityiskohta, joka voi kuulostaa tekniseltä, mutta todellisuudessa se kertoo paljon Helsingin asuntomarkkinoiden suunnasta.
Miksi tämä on uutinen?
1. Asuntopula ei ole kadonnut
Helsinki on kamppaillut riittämättömän asuntotarjonnan kanssa pitkään. Hintojen nousu ja tonttimaan kalleus ovat yhdistyneet siihen, että rakennuslupien määrä on romahtanut viime vuosina. Tilastojen mukaan erityisesti vapaarahoitteisten omistusasuntojen aloitukset ovat olleet laskusuunnassa. Tässä tilanteessa jokainen uusi hanke, joka tuo lisää kohtuuhintaisia vaihtoehtoja, vaikuttaa merkittävältä. YIT:n projekti tarjoaa kodin niille, jotka eivät halua tai pysty ottamaan suurta asuntolainaa.
2. Asumisoikeus ei kasvata varallisuutta
Asumisoikeus toimii vuokraamisen ja omistamisen välimuotona. Asukas maksaa aluksi asumisoikeusmaksun, joka on yleensä 10–15 prosenttia asunnon arvosta, ja sen jälkeen kuukausittain käyttövastiketta. Toisin kuin omistusasunnossa, sen arvonnoususta ei kuitenkaan muodostu varallisuutta asukkaalle. Tämä suojaa kotitaloutta hintakuplilta ja lainanotolta, mutta samalla kasvattaa kuilua niiden välillä, jotka pystyvät hyödyntämään asuntomarkkinoita varallisuuden kasvattamiseen ja niiden, jotka eivät siihen pääse mukaan.
3. Rakentajille elinehto
Rakennusala on kokenut jyrkän supistumisen. VTT:n arvioiden mukaan rakentamisen volyymit vuosina 2024–2025 ovat pudonneet yli 30 % huippuvuosiin verrattuna. Kun yksityiset ostajat ja sijoittajat vetäytyvät, kohtuuhintaiset asuntoprojektit pitävät alan pyörät pyörimässä. Näiden hankkeiden avulla luodaan työpaikkoja ja ylläpidetään rakennusalan osaamista.
Mitä tämä merkitsee kotitalouksille?
- Omistus vs. asumisoikeus: Asumisoikeusasuminen ei kasvata varallisuutta, mutta tarjoaa vakautta. Tämä kasvattaa eroa varallisuuden kartuttajien ja muiden välillä.
- Hintojen hillintä: Kun markkinoille tuodaan asumisoikeusasuntoja, vuokrien ja käyttövastikkeiden hintapaineita saadaan tasattua.
- Sijoittajavaikutus pieni: Koska asunnot eivät ole suunnattuja sijoittajille, vaikutus laajempiin markkinakehityksiin jää rajalliseksi.
Kumpi kannattaa: omistus vai asumisoikeus?
Yksilön kannalta omistus tarjoaa mahdollisuuden rakentaa varallisuutta, mutta se altistaa korkojen nousulle ja markkinoiden vaihtelulle. Asumisoikeus tuo turvaa ja vakautta, mutta ilman varallisuuden kasvattamiseen liittyvää hyötyä.
Yhteiskunnan näkökulmasta asumisoikeus lisää asumisen monipuolisuutta ja auttaa pitämään kaupungit eri tuloryhmille saavutettavina. Kuitenkin varallisuuserot syvenevät, jos omistusasuntojen tuoma vaurastumismahdollisuus ei ole kaikkien ulottuvilla.
Yhteenveto
YIT:n hanke tuo Helsinkiin 39 uutta asumisoikeusasuntoa. Se pitää rakennusalaa liikkeessä ja tuo lisää kohtuuhintaisia asumisratkaisuja kaupunkilaisille. Samalla projekti muistuttaa suomalaisen asuntopolitiikan ikuisesta ristiriidasta: kuinka tarjota kaikille saavutettavaa asumista ja silti tukea kotitalouksien mahdollisuuksia kasvattaa varallisuuttaan?
Haluaisitko nähdä jatkojutun, jossa vertaillaan suoraan asumisoikeuden, omistamisen ja vuokraamisen plussat ja miinukset vuoden 2025 Suomessa? Se voisi auttaa hahmottamaan, mikä asumismalli sopii kenellekin parhaiten.