By Alex Kinnunen 
Keväällä 2025 Suomen hyvinvointialueilla kuohuu – mutta tällä kertaa digimaailmassa, ei päivystyksen odotushuoneessa. Maakuntien uusi suunta on sähköinen asiointi terveydenhuollossa: varaa aika, keskustele chatbotin kanssa ja seuraa tuloksiasi samasta sovelluksesta.
Uudet digialustat lupaavat sujuvuutta ja tehokkuutta, mutta samalla ne ovat avanneet markkinat lähes yksinoikeudella kahdelle suurelle yksityiselle toimijalle: Mehiläisen Beehealthylle ja Terveystalolle. Julkiset rahat on valjastettu tähän valtavaan digiloikkaan, ja se herättää perusteltuja kysymyksiä.
Miksi hyvinvointialueet digiloikkaavat nyt?
Sote-uudistuksessa hyvinvointialueet saivat vastuulleen sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Tämän uuden vastuun myötä oli ilmeistä, että modernit ratkaisut olivat välttämättömiä.
Digitalisointi tuo mukanaan mahdollisuuksia: kevyempi byrokratia, nopeampi palvelu ja mahdollisuus hoitaa asioita verkossa. Mutta valinnanvara palveluntarjoajissa on rajallinen – eikä vaihtoehtojen vähyys ole jäänyt huomaamatta.
Markkinajohtajia on käytännössä kaksi
Valtaosa hyvinvointialueista on valinnut joko Beehealthyn tai Terveystalon tarjoaman teknologian. Molemmat ovat entuudestaan tuttuja suomalaisille yksityisinä terveysjättiläisinä, mutta nyt ne hallitsevat myös julkisen sektorin digikenttää.
Beehealthy toimii jo kansainvälisesti, muun muassa Lähi-idässä ja Euroopassa. Terveystalo puolestaan rakentaa aktiivisesti omaa julkisen sektorin kumppanuusmalliaan. Vaikka teknologia on kotimaista, moni kysyy, minne potilastiedot päätyvät ja kuka siitä hyötyy?
Miljoonia euroja järjestelmiin – ja se on vasta alku
Hyvinvointialueet ovat sijoittaneet merkittäviä summia digialustojen rakentamiseen ja ylläpitoon. Kulut eivät rajoitu ylläpitoon, vaan kokonaisuuteen kuuluvat myös:
- koulutukset
- konsultointi
- lisenssimaksut
- integraatiot vanhoihin järjestelmiin
Monilla alueilla nämä investoinnit sidotaan useiksi vuosiksi, ja jokainen euro niistä tulee yhteisestä kassasta – eli veronmaksajien pussista.
Mitä riskit ovat?
Vaikka digiratkaisut voivat nopeuttaa asiointia, kaikkia vaikutuksia ei voi ennustaa ruusuisin silmin.
- Budjetti natisee liitoksistaan
Raha on monilla alueilla jo nyt tiukassa. Digitaalinen panostus voi siirtää varoja pois muista tärkeistä palveluista. - Avoimuus ja kilpailu voi kärsiä
Mikäli yksi toimija sitoo järjestelmänsä alueelle, kilpailuttamisen vapaus tulevaisuudessa supistuu. - Mahdollisuus vai riippuvuus?
Beehealthyn vientimenestys voi avata ovia Suomellekin, mutta herää kysymys: hyötyvätkö siitä eniten kansalaiset vai yksityisomistajat?
Kansalaisille kyse ei ole vain sovelluksesta – vaan terveydestä ja verovaroista
Digitaaliset alustat rahoitetaan yhteisistä varoista, joten on ehdottoman tärkeää varmistaa seuraavat asiat:
- Palvelun laatu ja saavutettavuus oikeasti paranee
- Järjestelmät ovat yhteen toimivia ja kehityskelpoisia eri alueilla
- Julkisella sektorilla säilyy täysi hallinta potilastietojen suhteen
Mihin tämä kaikki vie?
Olemme keskellä digitaalista terveysvallankumousta – mutta muuttaako se oikeasti jonotilannetta silloin, kun kurkku on kipeä tai selkä kipeytynyt? Tekniikka jää todennäköisesti pysyväksi osaksi arkea, mutta kysymys kuuluukin:
Kenelle tehdään, millä ehdoilla ja mihin hintaan?
Kolme tärkeää pointtia kotiin vietäväksi:
- Digiterveysratkaisut ovat nyt kahden suuren yksityistoimijan hallussa.
- Investoinnit yltävät miljooniin euroihin ja sitovat alueita pitkiksi ajoiksi.
- Julkisella sektorilla täytyy olla täysi vastuu ja valvonta terveystiedon omistuksesta ja hyödyntämisestä.
Tämä ei ole enää pelkkää järjestelmäarkkitehtuuria – vaan yhteinen tulevaisuutemme terveydenhuollossa. Ole tietoinen ja seuraa, mitä omalla alueellasi päätetään. Digiterveys ei ole enää tulevaisuutta – se on jo täällä.