By Alex Kinnunen 
Kuvittele, että olisit vapaa rahahuolista jo ennen nelikymppiä. Ei siksi, että olisit voittanut lotossa, vaan koska olet suunnitellut taloutesi niin kurinalaisesti, että työ ei ole enää pakko vaan valinta. Tätä tarkoittaa FIRE – *Financial Independence, Retire Early* – liike, joka on viime vuosina alkanut kiehtoa myös suomalaisia nuoria sijoittajia.
Kauppalehti haastatteli Talousviikon yhteydessä kahta nuorta sijoittajaa, Ina Mattilaa ja Esa Juntusta, joiden tarinat avaavat, mitä taloudellisen riippumattomuuden tavoittelu Suomessa oikeasti tarkoittaa. Heidän kokemuksensa ovat yhtä aikaa inspiroivia ja realistisia varoituksen sanoja täynnä.
Miltä FIRE näyttää suomalaisessa arjessa?
FIRE ei ole pelkästään säästötilin lihottamista. Sen sydän rakentuu kolmesta ajatuksesta:
- säästöasteen maksimointi,
- kulutuksen hallinta,
- sekä passiivisten tulojen kasvattaminen sijoitusten avulla.
Yhdysvalloissa liike sai siivet halvempien terveyspalveluiden ja matalamman verotuksen maaperässä. Suomessa polku on kivisempi: pääomatulovero 30–34 prosenttia, korkea yleinen kustannustaso ja vahva eläkejärjestelmä vaikuttavat siihen, miten nopeasti unelman voi saavuttaa. Toisin sanoen meillä FIRE on maraton, ei pikamatka.
Ina Mattila – pienet kulut, suuret tavoitteet
27-vuotias Ina Mattila on asettanut itselleen kovan deadlinen: taloudellinen riippumattomuus viimeistään 35-vuotiaana. Hän ei luota onneen tai “helppoon rahaan”, vaan rakentaa unelmaansa kurinalaisuudella.
- Joka kuukausi hän on sijoittanut 1 000 euroa osakkeisiin – summa, joka nuorelle suomalaiselle kuulostaa isolta, mutta joka on hänelle ollut prioriteetti muiden menojen sijaan.
- Kun työttömyys ja sairausloma osuivat kohdalle, Mattila ei kokenut taloudellista katastrofia. Syynä oli se, että hänen elämäntapansa oli jo valmiiksi yksinkertainen ja edullinen.
- Hän painottaa hajauttamisen tärkeyttä: pelkät osakkeet eivät riitä. Asuntosijoitukset ja muut omaisuusluokat tasapainottavat peliä.
Mielenkiintoista on, että Mattilalle FIRE ei ole vain taloudellinen strategia. Hänen arvonsa – alkoholittomuus, vähäinen lihansyönti ja vähäkulutuksinen elämä – tekevät koko säästämisestä luonnollista. Hän ei tunne jäävänsä paitsi asioista, vaan päinvastoin: kuluttamisen sijaan hän kokee voivansa keskittyä siihen, mikä hänelle oikeasti on tärkeää.
Esa Juntunen – varallisuutta osaamisen avulla
Sitten on Esa Juntunen, 34-vuotias sijoittaja, joka on kasvattanut nettovarallisuutensa jo lähes 700 000 euroon. Hänen tarinansa muistuttaa siitä, että FIRE ei ole tankattu vain sijoituksilla, vaan myös aktiivisella itsensä kehittämisellä.
- Juntunen myöntää, että sijoitustaipaleen alussa hän olisi ollut paremmassa asetelmassa, jos olisi keskittynyt indeksirahastoihin. Tutkimuksetkin ovat osoittaneet, että valtaosa yksittäisiä osakkeita valitsevista ei voita markkinoita pitkällä tähtäimellä.
- Iso oppi tuli ensimmäisen laskumarkkinan myötä. Kun kurssit laskevat, sijoittajan suurin vihollinen on oma hermoilunsa. Juntunen korostaa, että tunteiden hallinta on lähes yhtä tärkeää kuin oikeat sijoituskohteet.
- Ja ehkä tärkein: sijoittaminen ei yksin riitä. Juntunen pitää uralla etenemistä ja oman osaamisen kasvattamista jopa suurempana varallisuuden lähteenä kuin säästämistä.
Hänen mielestään korkeakoulutus ja jatkuva oppiminen voivat olla sijoittajalle parhaimpia työkaluja.
Kolme oppia suomalaisille FIRE-haaveilijoille
Kun Mattilan minimalistinen elämäntapa kohtaa Juntusen osaamislähtöisen strategian, syntyy hyvä oppilista suomalaisille, jotka pohtivat taloudellista vapautta:
- Kulujen hallinta ratkaisee enemmän kuin palkkakuitti. Suuret tulot eivät auta, jos elintaso juoksee niiden mukana.
- Hajautus tuo turvaa. Pidä salkussa muutakin kuin osakkeita: asuntoja, indeksirahastoja ja puskurirahaa.
- Ole pitkäjänteinen ja realistinen. FIRE ei ole kaikille 30-vuotiaana eläkkeelle jäämistä. Se voi myös tarkoittaa sitä, että voi työskennellä vähemmän tai valita projekteja vapaammin.
Lopuksi
Esa Juntunen ja Ina Mattila todistavat, että Suomessa voi saavuttaa taloudellista vapautta – mutta se vaatii kurinalaisia valintoja, riskien tiedostamista ja ennen kaikkea realistisia tavoitteita. FIRE ei lopulta ole vain säästämistä tai varallisuuden haalimista. Se on oikeuden lunastamista valita itse, miten haluaa käyttää aikansa.
Ja ehkä juuri se tekee siitä niin houkuttelevan ajatuksen monille nuorille suomalaisille.
Haluaisitko, että kirjoitan tästä jatko-osan, jossa pureudutaan tilastoihin ja numeroihin – kuten suomalaisiin säästämisasteisiin, varallisuuden jakautumiseen ja siihen, millä polulla keskimääräinen FIRE-haaveilija Suomessa oikeasti kulkee?