By Alex Kinnunen 
Helsingin Lauttasaaren rannoilla kohoaa jotain, joka herättää enemmän kuin paikallista uteliaisuutta. Kyse ei ole pelkästään uusista taloista, vaan tarinasta, jossa näkyy koko suomalaisen varallisuuden jakautumisen kuva. Pohjola Rakennuksen Särkiniemenpuiston luksustalot ovat vetäneet puoleensa nimiä, joita tavallinen asuntokauppa harvoin näkee: liike-elämän huippuja ja pankkimaailman raskaan sarjan vaikuttajia. Yhtiön sisällä on jopa käynnistetty sisäinen tarkastus – merkki siitä, että asioita katsotaan nyt suurennuslasilla.
Kun luksusasuntojen hinnat katoavat näkyvistä
Suomessa asuntokaupan hintatieto kuuluu yleensä kaikille. Kuka tahansa voi tarkistaa kerrostalokolmion kauppahinnan Kalliosta tai omakotitalon arvon Espoosta rekisterien kautta. Mutta kun siirrytään luksusasuntojen maailmaan, nousee eteen hämärä kerros. Yksittäiset kaupat, monimutkaiset järjestelyt ja liike harvoin toistuvat – lopputulos on, että hinnat eivät koskaan tule täysin näkyville. Julkisuuteen kantautuu lähinnä tarinoita, ei numeroita.
Varallisuus kiviseinissä
Tilastot kertovat karua kieltä: noin 65 prosenttia suomalaisten kotitalouksien varallisuudesta on kiinni asunnoissa ja kiinteistöissä. Nuorilla suurin osa omaisuudesta liittyy velkarahoitettuun ensiasuntoon. Vanhemmilla ikäluokilla taas painopiste on usein velattomissa omakotitaloissa tai asunnoissa. Mutta varakkaimmassa kymmenyksessä kuva muuttuu. Sijoitusasunnot, kesämökit ja kallisarvoiset kerrostalokodit ovat todellisia varallisuuskoneita – ja juuri niihin kuuluvat nämä Lauttasaaren luksusasunnot.
Miksi avoimuus on tärkeää
Hintojen näkyvyys ei ole vain uteliaisuutta. Se on osa yhteiskunnan toimivaa luottamusta ja oikeudenmukaisuutta. Kolme keskeistä näkökulmaa nousee esiin:
- Luottamus: Avoin hinnoittelu vakuuttaa, että ostaja saa oikean kuvan markkinoista.
- Verotus: Perintö- ja lahjaverot tarvitsevat realistisia arvoja tuekseen.
- Yhteiskunnallinen reiluus: Jos rikkaimmat käyvät kauppaa suljettujen ovien takana, muilta katoaa mahdollisuus nähdä todelliset erot varallisuudessa.
Tavallisen perheen näkökulmasta
Mitä tämä merkitsee sille perheelle, joka hamuaa ensiasuntoa vaikkapa Vantaalta tai Joensuusta? Vastaus löytyy kolmesta kohdasta:
- Suomen varallisuus keskittyy asuntoihin – mutta voimakkaimmin pääkaupunkiseudun kalleimpiin alueisiin.
- Hintatiedon epätasainen saatavuus rapauttaa uskoa markkinoiden reiluuteen.
- Sijoittajien liikehdintä samoilla markkinoilla nostaa hintoja, mikä lisää velkataakkaa ja epävarmuutta tavallisille ostajille.
Ensiasunnon ostajalle tämä näkyy pidempinä laina-aikoina ja kysymyksenä, onko asunto turvattu sijoitus vai ei.
Lopuksi – kysymys jää ilmaan
Lauttasaaren sisäinen tarkastus on enemmän kuin hallinnollinen toimenpide. Se on ikkuna keskusteluun Suomen varallisuuden jakautumisesta ja läpinäkyvyydestä. Tarinassa toistuu neljä ydinkohtaa:
- Noin kaksi kolmasosaa suomalaisten varallisuudesta on sidottu asuntoihin ja kiinteistöihin.
- Tavallisten kotien hinnat näkyvät avoimesti, luksuskaupat katoavat usein pimentoon.
- Läpinäkyvyys on välttämätöntä verotuksessa ja luottamuksessa markkinoihin.
- Varallisuuserot kasvavat, kun luksusasunnot toimivat sijoituskohteina, samalla kun moni suomalainen kamppailee saadakseen kodin.
Lopullinen kysymys jää avoimeksi: pitäisikö luksusasuntojen hinnat tuoda näkyviin samalla tavoin kuin kaikkien muiden asuntojen? Vastaus saattaa määrittää, kuinka reiluna suomalaiset asuntomarkkinat nähdään tulevaisuudessa.
👉 Haluatko seuraavaksi nähdä pitkän aikavälin hintavertailun (2005–2025) luksus- ja tavallisen asuntomarkkinan välillä, vai kiinnostaisiko enemmän analyysi perintöverotuksesta luksusasuntojen kohdalla ja sen vaikutuksista perillisille?