Kun tarkastellaan Nokian ja Ericssonin mahdollista syrjäyttämistä Kiinasta, taustalla näkyy paljon enemmän kuin pelkkä bisneskilpailu. Kyse on vahvasti geopoliittisista jännitteistä ja teknologian kytkeytymisestä kansalliseen turvallisuuteen.
Nokia Kiinan puristuksessa
Numerot itsessään eivät näytä dramaattisilta: Nokia ja Ericsson hallitsevat Kiinassa enää vain noin kolme prosenttia markkinoista. Taloudellisessa mielessä isku ei siis ole murskaava, koska Kiinan osuus kokonaisliikevaihdosta on ollut vähäinen jo pitkään.
Symboliarvo sen sijaan on valtava. Kun yksi maailman suurimmista teknologiamarkkinoista ilmoittaa selvin sanoin ”emme tarvitse teitä enää”, kyse on viestistä, jota ei voi ohittaa olankohautuksella.
Maailmanpolitiikka verkkojen takana
Kyse ei ole vain antenneista, tukiasemista tai mobiiliteknologiasta. Pohjimmiltaan kyse on luottamuksesta – ja sen puutteesta – valtioiden välillä. Jos Kiina näkee länsivalmistajat riskinä, on Euroopan maiden entistä helpompi perustella miksi Huawei ja ZTE ovat turvallisuusuhkia omissa verkoissaan.
Tässä yhtälössä painaa se, että vaikka itäinen markkina-alue kiristyy, lännessä voi avautua uusia mahdollisuuksia. EU:n oma ”5G-työkalupakki” jo suosittelee riskitoimittajien rajaamista pois kriittisestä infrastruktuurista, mikä voi pitkällä aikavälillä vahvistaa Nokian ja Ericssonin asemaa Euroopassa ja kumppanimaissa Aasiassa.
Sijoittajien hermopeli
- Tässä ja nyt: epävarmuus painaa osakekursseja, koska poliittinen riski on kasvanut.
- Pidemmällä aikavälillä: jos EU kiristää linjaansa kiinalaisyhtiöitä kohtaan, Nokia ja Ericsson voivat saada merkittävän kilpailuedun lännessä.
Miksi tämä koskee myös Suomea?
Nokia ei ole vain yksi teknologiajätti muiden joukossa. Sen vaikutus ulottuu suoraan Suomen talouteen ja yhteiskuntaan:
- Sijoittajille: Nokia on osa monien suomalaisten yksityissijoittajien ja eläkerahastojen salkkua.
- Työpaikoille: Nokian tutkimus- ja kehitystyö työllistää tuhansia Espoossa ja Oulussa.
- Valtiolle: Nokian liikevaihto näkyy verotuloissa ja investoinneissa.
Isompi kuva
Se, että Nokia ja Ericsson ovat vaarassa saada porttikiellon Kiinasta, kertoo paljon enemmän kuin vain 5G-toimittajien kilpailutilanteesta. Se kertoo siitä, kuinka teknologia on kietoutunut osaksi kansainvälistä valtapolitiikkaa ja turvallisuutta.
Kolme asiaa, joihin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Markkinaosuus Kiinassa on enää 3 % – isku on enemmän symbolinen kuin taloudellinen.
- EU:n mahdolliset vastatoimet Huaweia ja muita toimijoita vastaan voivat avata uusia kasvumahdollisuuksia lännessä.
- Suomen kannalta kyse on epävarmuuden lisäksi myös tilaisuudesta houkutella investointeja ja vahvistaa teknologia-asemaa.
Tätä peliä pelataan siis kahdella laudalla: Kiinan ovi sulkeutumassa, mutta Euroopan ovi ehkä vähän enemmän raollaan. Kysymys sijoittajille ja Suomelle kuuluu: pitäisikö tätä pitää riskinä vai mahdollisuutena?
Haluatko, että laadin seuraavaksi vertailun siitä, miten eri EU-maat suhtautuvat Huaweihin ja mitä tämä käytännössä voisi tarkoittaa Nokian markkinoiden tulevaisuuden kannalta?