By Alex Kinnunen Viime kuukausina sijoittajien mielialat ovat olleet kuin vuoristoradassa. Teknologiaosakkeet ovat vetäneet markkinoita ylös erityisesti Yhdysvalloissa, ja moni alkaa miettiä: onko tämä taas kupla, vai vain yksi tavallinen korjausliike pitkän nousun keskellä?
Aktian sijoitusjohtaja Samu Lang muistuttaa tuoreessa katsauksessaan, että on ehkä liian aikaista huudella kuplan perään – mutta hänkin myöntää, että varovaisuuden merkkejä on ilmassa.
Teknokupla 2000 – menneisyyden haamu vai väärä vertailukohta?
Moni vetää nyt suoraviivaisen vertauksen 2000-luvun alun teknokuplaan, mutta Lang huomauttaa, että luvut kertovat toisenlaista tarinaa. Kaksikymmentä vuotta sitten S&P 500 -indeksin P/E-luku huiteli 45:ssä ja Nasdaq-100:n yli 60:ssä. Nyt vastaavat luvut ovat noin 25 ja 32 – korkeita, kyllä, mutta eivät vielä erillään yhtiöiden todellisesta tuloksentekokyvystä.
Silloin sijoittajat haaveilivat tulevaisuuden lupauksista: monilla pörssitähtösillä ei ollut lainkaan tuloja, mutta odotukset olivat katossa. Nyt isot nousijat – erityisesti tekoälyyn panostavat jättiyhtiöt – tekevät jo oikeasti rahaa. Toisin sanoen: markkina ei ole sokea massahypelle, vaan se palkitsee ne, jotka tuottavat tulosta.
Miksi sijoittajat hermoilevat silti?
Vaikka perustekijät näyttävät terveemmiltä, tunteet vievät markkinoita yllättävän usein. Pelko ja ahneus vuorottelevat kuin vuodenaika: ensin kurssit nousevat hurjaan tahtiin, sitten aletaan epäillä, että nousu loppuu pian. Media ja some alkavat puhua kuplasta, ja vähitellen sijoittajat alkavat vetää rahaa pois, vain varmuuden vuoksi.
Tämä näkyy myös Suomessa. Piensijoittajat ovat hiljattain vähentäneet teknologiaan painottuvia sijoituksiaan ja siirtäneet rahaa talletuksiin tai korkorahastoihin. Se kertoo enemmän tunteesta kuin faktasta.
Mitä tavallisen sijoittajan pitäisi nyt tehdä?
Tilanne ei ole niin synkkä kuin keskusteluissa annetaan ymmärtää. Paljon riippuu siitä, kuinka pitkälle tulevaisuuteen katsoo. Pitkäjänteiselle sijoittajalle tämä voi olla mahdollisuus – ei uhka.
- Älä toimi paniikissa. Jos markkinat nytkähtävät alas, riskien tarkistus on fiksua, mutta hätiköity myynti usein kostautuu.
- Hajauta rohkeasti. Kun nousu keskittyy vain muutamaan isoon yhtiöön, hajautus korostuu. Eurooppalaiset ja pienemmät yhtiöt voivat tarjota hyviä vaihtoehtoja.
- Katso kassavirtaa, älä hypeä. P/E-luvut ja osinkotuotot kertovat usein enemmän kuin somekeskustelut. Tulos ohittaa tarinan – aina.
- Muista pitkä peli. Korkoa korolle -ilmiö on vain niille, jotka uskaltavat pysyä kyydissä myös korjausliikkeiden yli.
Kuplan sijaan markkinat voivat olla ison muutoksen äärellä
Lang vertaa nykytilannetta vuosiin 1997–1998: silloin teknologiaosakkeet olivat jo kalliita, mutta eivät vielä irti todellisuudesta. Nyt sama voi toistua, mutta taustalla on myös jotakin isompaa – tekoäly, automaatio ja vihreä siirtymä. Nämä eivät ole pelkkää hetkellistä hypeä, vaan voivat muuttaa talouden rakenteita pysyvästi ja kasvattaa tuottoja pitkällä aikavälillä.
Sijoittajan tehtävä on erottaa, mikä on vain markkinapsykologiaa ja mikä oikeaa, kestävää kehitystä. Suomalaisille tämä on erityisen tärkeää, sillä suurin osa kotitalouksien varallisuudesta lepää edelleen asunnoissa ja talletuksissa. Ehkä nyt on aika katsoa rohkeammin ulospäin – sinne, missä seuraava kasvu tapahtuu.
Viisi asiaa, jotka kannattaa muistaa juuri nyt
- Kuplasta puhutaan taas, mutta arvostustasot ovat kaukana vuoden 2000 huipuista.
- Teknologiajätit tekevät nyt oikeaa tulosta, eivät pelkkää lupausta.
- Pelko ja ahneus hallitsevat edelleen, enemmän kuin faktat.
- Hajautus ja realismi ovat paras suojasi.
- Pitkäjänteinen sijoittaja voi hyödyntää markkinoiden hermostuneisuutta järkevällä strategialla.
Avainsanat: sijoittajapsykologia, markkinakupla, Samu Lang, teknologiaosakkeet, sijoittaminen Suomessa