By Alex Kinnunen 
Suomalaiset rakastavat kotimarkkinoitaan. Oma asunto, Helsingin pörssin tutut yhtiöt, tuttujen pankkien rahastot – turvallisen tuntuista, eikö? Mutta juuri tämä tuttuus saattaa olla se suurin riski. Ainakin jos kysytään Lähi-Tapiolan pääjohtajalta Sari Heinoselta, joka hiljattain varoitti, että niin sanottu *maariskin realisoituminen* ei ole enää teoreettinen uhka. Se on jo täällä.
Heinosen mukaan liian moni suomalainen säästäjä ja sijoittaja on pannut varansa lähes yksinomaan Suomeen – ja se on nyt kostautunut.
Mitä ihmettä on “maariskin realisoituminen”?
Yksinkertaistettuna: jos kaikki varasi – asunto, sijoitukset ja jopa palkkasi – ovat riippuvaisia Suomen taloudesta, olet sidottu vain yhteen koriin. Ja jos tämä kori alkaa horjua, koko paketti heiluu.
Suomessa tämä näkyy erityisen selkeästi:
- Asunnot. Suurin osa kotitalouksien varallisuudesta on kiinni omassa kodissa. Asuntomarkkinoiden lasku leikkaa siis suoraan suomalaisten varallisuutta.
- Osakkeet. Helsingin pörssi on pieni, riippuvainen muutamasta suuresta yhtiöstä, ja melko suhdanneherkkä.
- Tulovirta. Lähes kaikkien palkat ovat sidottuja kotimaan yrityksiin. Jos Suomen talous sakkaa, myös työpaikat ja ansiotaso ovat vaarassa.
Toisin sanoen: sammuta valot Suomessa – ja monen sijoitussalkku pimenee saman tien.
Millä tavalla riski on jo iskenyt?
Katsotaan ympärillemme. Merkkejä on jo riittämiin:
- Asuntojen hinnat ovat monilla paikkakunnilla jatkaneet laskuaan, erityisesti suurten kasvukeskusten ulkopuolella.
- Helsingin pörssi on jäänyt jälkeen kansainvälisistä markkinoista.
- Korkojen nopea nousu on kurittanut erityisen velkaisia suomalaisia kotitalouksia 2022–2024.
Nämä yhdessä muodostavat täydellisen kuvan siitä, miltä maariskin toteutuminen käytännössä näyttää.
Miten tästä voi selvitä?
Johtopäätös on selvä: hajautus on suomalaisen sijoittajan paras ystävä. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa?
- Katsotaan ulkomaille: kansainväliset indeksirahastot ja ETF:t hajauttavat tehokkaasti.
- Monipuolisempi varallisuus: oman kodin rinnalle kannattaa rakentaa likvidejä sijoituksia, kuten rahastoja ja osakkeita.
- Valuuttaturva: ulkomaille sijoittaminen tuo myös suojaa valuuttakurssien kautta.
- Pitkäjänteisyys: hajautus ei tuota tulosta yhdessä yössä, mutta pienikin ulkomaille siirretty osuus tasapainottaa salkkua.
Myös säännöillä on väliä
Heinosen mukaan myös kotimaisen osakesäästötilin rajaukset lisäävät maariskiä. Nykyiset säännöt ohjaavat sijoituksia lähes yksinomaan Helsingin pörssiin. Jos lakia muutettaisiin, sijoittajilla olisi paremmat mahdollisuudet aidosti hajauttaa varallisuuttaan ulkomaille.
Mitä sijoittajan siis kannattaa tehdä nyt?
- Laske oma maariskisi: kuinka suuri osa omaisuudestasi on sidottu Suomeen?
- Vie osa sijoituksista ulkomaille: globaaleihin rahastoihin tai ETF:iin.
- Muista aikajänne: hajautus tuo turvaa vasta ajan kanssa.
- Seuraa politiikkaa: muutokset osakesäästötilin sääntöihin voivat avata uusia mahdollisuuksia.
- Rakenna puskuria: hajautettu salkku suojaa, kun maailma ympärillä horjuu.
Lopuksi
Suomalaiset sijoittajat eivät horju heti ensimmäisistä vastatuulista. Mutta kun asunto, työ ja sijoitukset kaikki seisovat samalla kotimaan jalustalla, pienetkin horjahdukset voivat tuntua kaatumiselta. Ehkä nyt on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan: kuinka paljon omaisuudestasi elää ja hengittää Suomen mukana – ja miten voisit turvata itsesi paremmin, jos kotimaan talous yhtäkkiä sakkaa?
Haluatko, että teen sinulle seuraavaksi käytännön esimerkin suomalaisen keskivertokodin varallisuudesta ja siitä, miten sitä voisi siirtää kohti hajautetumpaa mallia?