By Alex Kinnunen 
Kun Donald Trump nousi presidentiksi aiemmin, hänen ”America First” -politiikkansa ravisutti nopeasti maailman kauppajärjestelmää. Korkeat tullimuurit ja uusi painotus kahdenvälisiin neuvotteluihin loivat epävarman ilmapiirin, joka vaikutti koko maailmantalouteen – eikä vähiten Eurooppaan ja Suomeen.
EU ja USA – osittainen tullisopu voimaan 2025
Yhdysvallat ja Euroopan unioni ovat sopineet uusista tullisäännöistä, joista osa astuu voimaan huhtikuussa 2025. Vaikka sopimus antaa osittain selkeyttä, moni asia on yhä avoinna. Perustasoksi sovittiin 15 prosentin tullimaksu EU-maista tuleville tuotteille, mutta mukana on merkittäviä poikkeuksia:
- Teräkseen ja alumiiniin sovelletaan peräti 50 prosentin tullit.
- Lentokoneteollisuus säilyy toistaiseksi tullivapaana.
- Lääkkeet ovat edelleen neuvottelupöydällä – tullitasoksi on kaavailtu 15 %, mutta ne voivat jäädä myös kokonaan tullien ulkopuolelle.
Lääkeala on Suomelle erityisen tärkeä, sillä lääkkeet ovat EU:n merkittävin vientituote Yhdysvaltoihin – tullien käyttö tällä sektorilla voisi vaikuttaa suoraan suomalaisiin lääkeyhtiöihin.
Auto-, lento- ja lääkealat suurennuslasin alla
Autonvalmistajille uusi tullitaso (25 % → 15 %) on helpotus verrattuna aikaisempiin uhkiin. Erityisesti Saksa hyötyy tästä, mutta myös Suomi, jonka yritykset ovat osa autoteollisuuden alihankintaketjuja.
Ilmailuala jatkaa toistaiseksi ilman lisäkustannuksia, mutta poliittisen ilmapiirin muuttuessa sääntelykin voi kiristyä äkillisesti.
Kaksinkeskinen politiikka – USA diktoi ehdot
Trumpin hallinnolle ominaista on ollut painotus kahdenvälisiin sopimuksiin, joissa Yhdysvallat pyrkii määrittämään ehdot. Tästä on useita käytännön esimerkkejä:
- Japani – 15 % tullit, Japanin sijoitukset USA:han vastineeksi.
- Filippiinit – 19 % tullit.
- Britannia – 10 % 100 000 autoon saakka, sen ylittäessä 25 % vero.
- Vietnam – 20 % suorat toimitukset, 40 % kierrätyksen kautta tuleville.
- Kiinan kanssa nykyinen välirauha voi päättyä elokuussa 2025, mikä voi nostaa tullit jopa 125–145 prosenttiin.
Kiinan rooli on ratkaiseva erityisesti metalleissa, joita tarvitaan teknologia- ja puolustusteollisuudessa. Mikäli tullit syvenevät, vaikutukset ulottuvat nopeasti myös Suomeen saakka.
Miten tämä vaikuttaa Suomeen?
Trumpin mahdollisella paluulla ja tullipolitiikan muutoksilla on useita vaikutuksia Suomeen:
- Vientiyritykset – Kemian-, lääke- ja koneteollisuudessa on jo nyt hyvä miettiä mahdollisia kustannusmuutoksia.
- Sijoittajat – Tullit nostavat kustannuksia ja voivat heiluttaa markkinoita, erityisesti teknologia- ja autosektoreilla.
- Inflaatio – Hintojen nousu voi voimistaa inflaatiota ja lisätä korkopaineita, vaikuttaen sijoituspäätöksiin pitkällä aikavälillä.
Yhteenveto: Epävarmuuksia ja varautumista
Trumpin mahdollinen paluu ja hänen tullipolitiikkansa ovat tosiasioita, joihin on syytä suhtautua vakavasti. Vaikka EU:n ja Yhdysvaltojen välinen tullisopu tuo hetken helpotusta, se ei poista epävarmuutta. Erityisen merkittäviä ovat ratkaisut lääkkeiden ja raaka-aineiden osalta.
Yritysten ja sijoittajien on syytä valmistautua nopeasti muuttuviin sääntöihin, pysyä ajan tasalla ja arvioida vaikutukset omaan toimintaan sekä strategiaan.
5 tärkeintä pointtia muistettavaksi
- EU-tuotteiden 15 % tullitaso tulee voimaan huhtikuussa 2025 – mutta kokonaiskuva on monimutkaisempi.
- Lääkkeiden tullikäsittely on edelleen avoin kysymys – suuri merkitys Suomelle.
- Autojen tullien lasku helpottaa eurooppalaisten asemia tilapäisesti.
- Trumpin kaupankäyntityyli suosii kahdenvälisiä sopimuksia, joissa USA määrää ehdot.
- Sijoittajille edessä voi olla suuria heilahteluja – erityisesti, jos Kiinan kanssa syntyy uusi kauppasota.
Kannattaa seurata tilannetta esimerkiksi Bloombergin, WTO:n ja EU-komission kautta – ja valmistautua huolella erilaisiin skenaarioihin. Trumpin kaavailtava tullipolitiikka voi muuttua suureksi tekijäksi globaalissa taloudessa – eikä vaikutuksilta voi välttyä Suomessakaan.