By Alex Kinnunen 
Jos Suomi olisi pyöräilijä, se olisi juuri ajanut töyssyyn, joka hidasti vauhdin pahasti. Hallituksen päätös poistaa työsuhdepyörien verovapaus on nimittäin iskenyt kipeästi alalle, joka oli vasta pääsemässä kunnolla liikkeelle.
Yksi konkreettinen esimerkki on Vapaus Bikes, suomalainen kasvuyhtiö, joka on viime vuosina noussut vauhdilla yritysten työsuhdepyörien tarjoajaksi. Yrityksen suunnitelma oli vakiinnuttaa asemansa Suomessa ja kasvattaa suosiotaan kotimarkkinoilla. Mutta veroedun katoamisen myötä suunta muuttui: nyt katse on käännetty Ranskaan.
Miksi veroetu oli niin tärkeä?
Työsuhdepyörä on ollut suomalaisille vähän niin kuin työsuhdeauto tai lounasseteli – verotuksellinen porkkana, joka teki polkupyörän hankinnasta houkuttelevan. Kun etu oli voimassa, työnantaja pystyi tarjoamaan pyörän työntekijälle edullisesti, ja työntekijä itse säästi selvää rahaa.
Kun veroetu poistuu, tilanne muuttuu nopeasti:
- Työnantajalle pyörästä tulee kalliimpi investointi.
- Työntekijä menettää rahallisen hyödyn.
- Koko malli alkaa tuntua vähemmän houkuttelevalta.
Pienillä markkinoilla, kuten Suomessa, tällainen muutos voi kääntää koko alan suunnan.
Vapaus Bikes ei jäänyt odottelemaan
Sen sijaan, että yritys olisi jäänyt harmittelemaan, Vapaus Bikes päätti ottaa ohjat omiin käsiinsä. Yritys osti ranskalaisen Azfalte-yhtiön ja lähtee rakentamaan liiketoimintaansa maassa, jossa työsuhdepyörämarkkinat käyvät kuumana.
Ranskassa tilanne on päinvastainen kuin Suomessa:
- Työnantajat etsivät aktiivisesti ympäristöystävällisiä liikkumisratkaisuja.
- Lainsäädäntö ja verotus kannustavat pyöräilyyn.
- Markkinoiden koko on moninkertainen verrattuna Suomeen.
Toimitusjohtaja Mikko Ampujan mukaan tavoite on selvä: Vapaus Bikes haluaa rakentaa miljardiluokan liiketoiminnan. Jos Suomi ei ole siihen oikea paikka, Ranska saattaa hyvinkin olla.
Mitä tämä kertoo Suomen veropolitiikasta?
Vapaus Bikesin tarina nostaa esiin ison kysymyksen: kuinka paljon veropäätökset vaikuttavat siihen, missä uudet, innovatiiviset yritykset haluavat kasvaa?
- Lyhyt vs. pitkä aikaväli: Valtio saa nyt hieman lisätuloa veroedun poistosta. Mutta samalla se ehkä jarruttaa kestävän liikkumisen yleistymistä ja sen tuomia säästöjä pitkällä aikavälillä.
- Kilpailuasema: Jos muualla Euroopassa on veroetuja ja tukia, suomalaiset yritykset joutuvat lähtemään kilpailuun takamatkalta.
- Kasvuyhtiöt ja Suomi: Jokainen tällainen päätös sysää yrityksiä katsomaan enemmän ulkomaille kuin kotimaahan.
Arki muuttuu myös tavallisille työntekijöille
Työsuhdepyöräedun poistaminen ei tunnu vain yritysten tuloslaskelmissa. Se näkyy myös tavallisten kotitalouksien arjessa:
- Hyvin varusteltu pyörä, jonka olisi saanut selvästi halvemmalla, jää nyt ehkä hankkimatta.
- Autoon nojaaminen voi lisääntyä, etenkin kaupunkien ulkopuolella, mikä tarkoittaa korkeampia kuluja ja suurempaa hiilijalanjälkeä.
- Pyöräilyn tuomat terveyshyödyt – pienemmät sairauspoissaolot, parempi kunto – eivät toteudu samassa määrin.
Pieni vero, iso vaikutus
Lopulta Vapaus Bikesin tarina tiivistää sen, mitä yksi veropäätös voi saada aikaan. Yhtäkkiä kotimarkkina kutistuu, kotitalouksien kulut kasvavat – ja kasvuyhtiö, jolla voisi olla paljon annettavaa Suomelle, päättää hakea menestystä ulkomailta.
Tärkeimmät havainnot:
- Veroedun poistaminen jarruttaa työsuhdepyörien yleistymistä Suomessa.
- Vapaus Bikes hakee nyt kasvua Ranskasta, missä olosuhteet ovat suotuisammat.
- Lyhytnäköinen veroratkaisu voi johtaa pidemmän aikavälin kilpailukykyhaittoihin.
- Kotitaloudet ja yksittäiset työntekijät maksavat osansa kovempina kustannuksina ja heikompina kannustimina.
Kysymys kuuluu: pitäisikö Suomen pitää katse pidemmässä pelissä? Veropolitiikka voisi olla tapa tukea yrityksiä, kestävää liikennettä ja kotitalouksien hyvinvointia – eikä päinvastoin.