By Alex Kinnunen Miten fyysinen työpaikka vaikuttaa työilmapiiriin ja hyvinvointiin – tai vaikuttaako se ollenkaan? Useat tutkimukset ovat todenneet, että työ ja sen sisältämät kuormittavuustekijät todella vaikuttavat työhyvinvointiin ja siihen miten me koemme työympäristön. Vaikuttavia tekijöitä itse fyysisessä työympäristössä ovat muun muassa:
- Työympäristön viihtyisyys ja sen sopivuus itse työhön
- Työvälineiden soveltuvuus ja ergonomia
- Työympäristön terveellisyys ja turvallisuus
- Työympäristön kyky tukea työntekijän toimintakykyä
Jos työympäristö on työntekijälle epämiellyttävä ja turvaton, ja sillä on kuormittava vaikutus, heikentää se lopulta työstä saatavaa positiivista kokemusta ja aiheuttaa pahoinvointia, mikä voi lopulta johtaa irtisanoutumiseen. Siksi työpaikan turvallisuuteen ja viihtyisyyteen kannattaakin panostaa, koska sen avulla yritys voi saada henkilöstön voimaan töissä paremmin, sitouttaa työntekijänsä ja pitkällä tähtäimellä vähentää henkilöstöhallinnan menoja kun uusia rekrytointeja ei tarvitse tehdä.
Työturvallisuus on sekä työnantajan että työntekijän vastuulla
Työturvallisuus on Suomessa sekä työnantajan että työntekijän vastuulla. Samalla kun jokaisen yrityksen täytyy kokonaisvaltaisesti tunnistaa työpaikkoihin ja työtehtäviin liittyvät vaarat, haitat ja kuormitustekijät, sekä tehdä tarvittavat riskianalyysit, myös työntekijällä on omat velvollisuutensa kun kyse on työturvallisuudesta. Työntekijän vastuulla on muun muassa:
- Työskennellä työnantajan ohjeiden ja työturvallisuuslain mukaisesti
- Toimia huolellisesti työssään noudattaen annettuja turvallisuusohjeita
- Vastata oman työpaikkansa siisteydestä
- Noudattaa ohjeita koskien työvaatetusta ja käyttää työpaikalla sovittuja turvavälineitä
- Ilmoittaa työnantajalle ja työsuojeluvaltuutetulle mikäli hän havaitsee puutteita työpaikan tai laitteiden turvallisuudessa
- Pitää huolta terveydestään ja osallistua vuosittaisiin terveystarkastuksiin
Yhdessä työnantaja ja työntekijä voivat huolehtia siitä, että työpaikka on varmasti turvallinen, ja että koko työpäivä on mielekäs heti töihin saapumisesta aina päivän loppuun ja kellokortin viimeiseen leimaukseen saakka.
Autotallit osana fyysistä työturvallisuutta
Entä miten ilmapiiriä ja fyysistä työturvallisuutta voi parantaa? Kun kyse on fyysisestä turvallisuudesta, työnantajan tulee huolehtia muun muassa riittävästä valaistuksesta, hyvästä sisäilmasta ja asianmukaisesta lämpötilasta itse työpaikalla. Työnantajan vastuulla on myös suunnitella eri työprosessit, työtilat ja välineet niin, että fyysinen kuormitus on mahdollisimman pieni. Lisäksi työnantaja vastaa siitä, että työpaikan fyysiset rakenteet ja turvallisuusjärjestelmät ovat ajan tasalla ja vastaavat toiminnan ja työntekijöiden tarpeita.
Tosiasiassa fyysisen työturvallisuuden parantamisen tulisi alkaa jo siitä kun työntekijä lähtee töihin, ja töihin saapumisen turvaaminen. Suomessa työnantajan velvollisuuksiin kuuluu vakuuttaa työntekijänsä lakisääteisellä työtapaturmavakuutuksella, joka kattaa työmatkan, joten olisi järkevää, että työnantaja turvaa töihin saapumisen asianmukaisella tavalla.
Töihin saapuminen voikin olla tärkeä hyvinvointiin negatiivisesti vaikuttava stressaava kuormitustekijä. Jos työntekijät joutuvat kulkemaan esimerkiksi pitkän matkan erilliseltä valaisemattomalta, ulkona olevalta parkkipaikalta työpaikan ovelle, ja varsinkin jos työpaikka sijaitsee rauhattomalla alueella, tällä voi olla suuri vaikutus työntekijöiden hyvinvointiin. Mutta jos töihin saapuminen on turvattu, ja työpaikalla on oma turvallinen ovilukituksella ja Turner-nosto-ovella varustettu autotalli, se voi parantaa työntekijöiden työhyvinvointia, sekä työympäristön turvallisuutta ja terveellisyyttä.
Jos työnantajalla on myös omia autotallissa säilytettäviä firman autoja tai työntekijöille tarjottavia leasing-autoja tai työsuhdepolkupyöriä, työnantaja voi minimoida myös omat mahdolliset omaisuusvahingot hankkimalla asianmukaisen autotallin kaikkien käytettäväksi. Myös jos asiakkaat voivat käyttää samaa autotallia, siitä varmasti vain hyötyä asiakassuhteille. Turvaamalla lisäksi työntekijöiden saapuminen ja poistuminen työpaikalta työnantaja takaa, että työntekijät voivat paremmin.
Palo-ovet viimeistelevät työturvallisuuden
Autotallin hankkiminen työntekijöitä varten tai kellaritilan muuttaminen parkkitilaksi vaatii lisäksi asianmukaisen palosuojauksen. Tiheän rakentamisen aikakaudella kun talot seisovat vieri vieressä, ja suurin osa autoissa ja kiinteistöissä käytettävistä järjestelmistä on digitaalisia ja sähköisiä, palo-ovien merkitys on kasvanut entisestään. Jos autotalliin on parkkeerattu kymmenittäin autoja, ja yhdessä syntyy sähkövika, joka sytyttää koko rivin auton tuleen, palo-ovien avulla estetään palon leviäminen sekä palokaasujen leviäminen työtiloihin ja ulkoilmaan. Tämä taas mahdollistaa työpaikan nopeamman evakuoinnin hätätilanteessa ja pitää työntekijät ja omaisuuden turvassa. Samalla se, että palokaasuja ei pääse ulkoilmaan turvaa ympäröivät rakennukset ja niissä työskentelevät ihmiset. Näin palolaitoksen ei tarvitse sulkea suurta aluetta osana palon sammuttamista.
Hankkimalla palo-ovet työnantaja voi osoittaa olevansa vastuullinen työnantaja, joka noudattaa lakeja ja asetuksia. Suomessa voimassa olevat maankäyttö- ja rakennuslain paloturvallisuutta koskevat määräykset edellyttävät, että rakennuksen rakenteet kestävät tulipalon sattuessa tarpeeksi kauan. Paloturvallinen rakentaminen perustuu lisäksi rakennusmääräysten mukaan palo-osastointiin. Palo-osastoilla estetään rakenteiden avulla palon ja savukaasujen leviäminen rakennuksen eri osien välillä. Omia palo-osastojaan voivat olla esimerkiksi autotalli sekä rakennukset eri osat, kuten yläpohja ja toimistotilat. Jakamalla osastot palo-osastoihin ja hankkimalla palo-ovia eri osastojen väliin, mahdollinen tulipalo ei pääse nopeasti leviämään vaikkapa autotallista asiakastiloihin ja työtiloihin.
Lopuksi
Positiivisella työilmapiirillä ja hyvinvoinnin ylläpidolla voi olla kauaskantoiset seuraukset yritykselle. Yritys, joka huolehtii työntekijöistään ja heidän turvallisuudestaan, sekä työpaikan fyysisestä turvallisuudestaan lisää omaa tuottavuuttaan ja henkilökunnan sitoutumista. Työntekijöiden sairauspoissaolot vähenevät, tuottavuus lisääntyy ja työntekijät ovat motivoituneempia. Tuloksena on vahvempi työnantajamielikuva ja kannattavampi yritys.