By Alex Kinnunen Kun Aktia Pankissa alkoi viime vuonna johtajaruletiksi kutsuttu myllerrys, monen huomio kiinnittyi toimitusjohtajan vaihtoon ja siihen, kuka joutui väistymään. Vähemmälle huomiolle jäi kuitenkin taustalla toiminut voima — osakkeenomistajien nimitystoimikunta, se pieni ja usein suljettujen ovien takana työskentelevä ryhmä, joka valmistaa hallituksen kokoonpanot ja esitykset ennen kuin niistä edes keskustellaan vuosikokouksessa.
Tämä toimikunta ei ehkä tee päätöksiä virallisesti, mutta sen pöydällä muotoutuu se ehdotuslista, josta yhtiökokous myöhemmin “valitsee”. Käytännössä toimikunta siis ratkaisee, kuka pääsee edes ehdolle — ja juuri siinä piilee sen todellinen valta.
Osakkeenomistajien oma foorumi
Nimitystoimikunta on suomalaisessa yritysmaailmassa puoliksi automaattinen osa hallintoa: sitä ei laki määrää, mutta melkein kaikilla isoilla pörssiyhtiöillä sellainen on. Kokoonpano kertoo, kenellä yhtiössä todellisuudessa on ääni. Useimmiten se koostuu suurimpien omistajien edustajista — instituutioista kuten eläkeyhtiöt, sijoitusrahastot tai joskus valtion yhtiöt.
Näissä pöydissä päätetään, millaista osaamista hallitukseen tarvitaan, miten sukupuoli- ja ikäjakauma tasapainotetaan ja kuka tunnetaan sopivana johtamaan tulevaa strategiaa.
Ne, jotka eivät mahdu tähän sisäpiiriin – pienomistajat, tavalliset sijoittajat, jopa osa hallituksen nykyisistä jäsenistä – jäävät helposti sivustakatsojiksi.
Aktian kulissien takainen kamppailu
Aktian tapaus on kuin oppikirjaesimerkki siitä, miten toimikunta voi muuttua hiljaisen vallankäytön näyttämöksi. Kun yhtiö joutuu murrosvaiheeseen, esimerkiksi toimitusjohtajavaihdoksen tai strategianmuutoksen keskelle, nimitystoimikunnasta tulee se paikka, jossa todelliset suunnat asetetaan.
Pankkimaailmassa pienetkin hallinnon siirrot tuntuvat heti. Ne vaikuttavat siihen, miten asiakkaat ja markkinat luottavat pankkiin, ja miten henkilöstö näkee johdon uskottavuuden. Siksi toimikunnan tapa hoitaa työnsä — kuinka avoimesti se viestii, keneltä se kuulee ja kuinka hyvin sen ehdot kestävät päivänvaloa — vaikuttaa lopulta suoraan yhtiön maineeseen.
Vallankäytön kaksiteräinen miekka
Sijoittajien näkökulmasta nimitystoimikunnat herättävät ristiriitaisia tunteita. Yhtäältä niiden tuoma jatkuvuus on hyvä asia: suurten institutionaalisten sijoittajien läsnäolo tuo kokemusta ja pitkäjänteisyyttä hallitustyöhön. Mutta toisaalta sisäpiirimäinen rakenne kaventaa avoimuutta. Pienemmät omistajat voivat kokea, että he saavat tietää päätöksistä vasta, kun kaikki on jo päätetty.
Toimikunnan jäsenistä voi siis lukea paljon muutakin kuin nimiä — se paljastaa, missä yhtiössä valta oikeasti lepää: onko kyseessä moniääninen omistajajoukko vai muutaman suurpelurin ohjaama kokonaisuus.
Kohti läpinäkyvämpää tulevaisuutta?
Aktian johdonvaihdos toimii muistutuksena koko suomalaiselle yrityskentälle. Kun pörssiyhtiöissä puhutaan hyvästä hallinnosta, ei kyse ole pelkästään muodollisuuksista tai vuosikokouksien aikatauluista. Kyse on siitä, kuka pääsee vaikuttamaan ajoissa — ennen kuin ovet sulkeutuvat.
Ehkä juuri siksi moni asiantuntija toivoo, että nimitystoimikuntien työstä tulisi entistä avoimempaa. Jos ehdotusten valmistelu, raportointi ja perustelut tuotaisiin aiempaa näkyvämmin esiin, luottamus markkinoihin voisi kasvaa.
Viisi asiaa, jotka kannattaa muistaa
- Nimitystoimikunnat eivät tee päätöksiä, mutta ne ratkaisevat, mistä päätöksistä äänestetään.
- Jäsenet eivät ole vaaleilla valittuja, vaan heidät nimittää omistusosuus – mitä isompi omistus, sitä vahvempi ääni.
- Instituutiot kuten eläkeyhtiöt ja rahastot käyttävät toimikunnissa merkittävää valtaa.
- Aktian tapaus paljastaa, kuinka herkkä tasapaino vallitsee omistajien ja johdon välillä.
- Avoimuus on lopulta investointi luottamukseen — ja luottamus on pörssiyhtiön todellinen pääoma.
Niinpä tämän tarinan todellinen opetus ei ehkä liity vain Aktiaan. Se kertoo hiljaisesta vallasta, joka muovaa suomalaista yrityskenttää jokaisessa nimitystoimikunnan kokouksessa — usein ennen kuin kukaan huomaa, että peli on jo käynnissä.